6. Luku

19 3 0
                                    

Helpotus antoi minun vajota lattialle. Kävin viidennen kuun ultraäänikuvauksessa ja sain tietää, ettei lapsellani olekaan mikään hätänä! Hoitovirhehän se oli, mutta helpotus silti tietää. En ehdi kirjoittaa koskaan lisää elämästäni päiväkirjaani. Mutta nyt varmasti jatkan, sillä olen naimisissa, häät on tulossa, asun Helsingin saaristossa ja lapsellani ei ole hätää.

Eli. Jason kosi minua 14.2. Ystävänpäivänä, mikä ihana hetki se olikaan.
- Jasmin! Olen jo autossa! Jason huusi ikkunasta.
- Tulen kohta! Laitan vielä huulipunaa ja takin päälle, huusin ovenraosta.
- Tule pian!

Minulle ei oltu kerrottu, että minne menemme syömään. Kun sain avata silmät, edessämme häämötti kaupungin hienoin ja kallein ravintola. Kun olimme ravintolan oven edessä, ovessa luki, että siellä järjestetään yksityistilaisuus. Lähdin käännyttämään Jasonia pois ovelta, mutta Jason ei hievahtanutkaan. Tajusin hänen ilmeestään, että ravintola oli varattu meille kahdelle.

- Käykäähän istumaan pöytään 38, restonomi sanoi ja ohjasi meidät hienoon kahden pöytään istumaan. Pöydällä oli suuri ruusu, jonka Jason otti suuhunsa, vei minut tanssilattialle ja valssi alkoi soida katossa olevista kaiuttimista.

Tanssin jälkeen menimme pöytään ja samainen restonomi oli kysymässä meiltä ruokiamme.

- Mitä rouva ja herra haluavat alkuruoiksi?
- Emme ole naimisissa, Jason sanoi.
Mutta minä voisin ottaa härkäwokin punaviinikastikkeella ja juomaksi otamme vain vettä. Jasmin, mitä sinä otat?
- Voisin ottaa vaikka kasvispihvejä ja waldofin salaattia, sanoin ja hymyilin restonomille.
- Selvä, ihan pieni hetki, nainen sanoi ja poistui ovesta.
- Ei sinun tarvitse ottaa halvinta ruokaa mitä täältä löytyy, Jason sanoi ja otti käsistäni kiinni.

Syötyämme alku- ja pääruoan saimme jälkiruoan ja silmilleni laitettiin side. Kun avasin siteen, edessäni oli suuri käden muotoinen kakku, jonka nimettömässä sormessa kimalteli 12 karaatin timanttisormus. Jason otti sen pois.

- Jasmin Hazel Termed. En osaa sanoa muuta, kuin... Tuletko vaimokseni?
- Tulen! Tulen! Tul.., lause jäi kesken, kun Jason suuteli.

Ikimuistoinen illallinen.

Mitä me tiedämme elämästäDonde viven las historias. Descúbrelo ahora