Tuo sana kaikui mielessäni syöpä. syöpä, syöpä, syöpä....
Olin ilmeisesti melko kauan hiljaa ja istuin maassa, sillä Louis huolestui.
"Anna, kuuleks sä mua??" hän kysyi.
"Joo, joo... sori." sanoin räpsytellen silmiäni ja nousin tuolille istumaan hänen sänkynsä viereen.
Nostin katseeni pelokkaasti hänen silmiinsä ja hän vain yritti tarkastella missä kunnossa olin, kun sain tietää... siitä.
"No... miks tai siis missä se on..?" sain vihdoin sanottua.
"Se on haimasyöpä..." Louis sanoi ja kyynel valui hänen silmäkulmastaan.
"Rakas.. älä itke." sanoin ja suutelin häntä.
Ajattelin, että Louisille aloitettaisiin heti sähehoidot tai hänet leikattaisiin ja se on siinä, mutta siinä vaiheessa en tiennyt kuinka vakava haimasyöpä oikein on. Tämä kaikki avautui minulle siinä vaiheessa, kun menin käytävään juttelemaan lääkäreiden kanssa.
"Louisin eliniän ennuste on noin vuosi... Syöpä on jo levinnyt liian pitkälle, emme voi tehdä juuri mitään." lääkäri totesi.
"Mitä... ei ei ei ei!!" sanoin ja jalkani pettivät siinä samassa. Lysähdin lattialle itkemään. Muut pojat huomasivat sen ja Liam juoksi luokseni.
"Hyssh... ei hätää..." Hän sanoi ja kietoi kädet ympärilleni.
Itkin todella paljon, kunnes lopulta Liam sai minut rauhoittumaan. Istuimme nyt käytävän penkeillä ja minä korjasin valuneita meikkejäni.
"Kiitos Liam..." sanoin ja halasin häntä.
"Aina." hän sanoi ja hymyili minulle.
"Hei lähtekää te vaa, mä jään tänne Louisin seuraks." sanoin heille. Halasin kaikkia poikia vuorotellen. Liamia viimeisenä.
"Pärjääks sä nyt ihan varmasti??" hän kysyi huolissaan.
"Joo joo, ei huolta." sanoin ja venytin väkinäisen hymyn kasvoilleni.
"Soita heti jos tulee jotain." Liam käski.
"Okei, kiitti, nähää!" sanoin ja menin takaisin Louisin luo.
***Louisin näkökulma***
Anna tuli takaisin huoneeseen. Pyysin hänet peiton alle viereeni ja hän tuli.
"Anna."
"Mm?" hän kysyi ja makasi kasvot minuun päin.
"Mä haluun tehä vielä yhen keikan..." hän sanoi.
"Louis et sä voi...!" hän sanoi hermostuneena.
"Tottakai voin. Kohta en enää ikinä voi..." sanoin päättäväisenä.
"Älä sano noin."
"Mut sen on totta kulta... vaik kuinka haluisin ettei se ois." hän sanoi vakavana.
"Louis mä en pärjää täällä ilman sua, sä et saa jättää mua." Anna sanoi ja kyyneleet valuivat pitkin hänen poskiaan.
"Voi sua... Rakastan sua niin paljon, muista se." Sanoin ja sulijin kauniin tyttöystäväni syleilyyni.
VOCÊ ESTÁ LENDO
Save You Tonight (Louis Tomlinson fan fiction)
FanficAnna on 19 vuotias nuori, joka asuu Lontoossa. Hänellä on työ, poikaystävä ja oma koti. Kaikki asiat näyttävät olevan hyvin, päältäpäin ainakin. Annan poikaystäystävä Jeremy on hyvin takertuva ja joskus jopa agressiivinen. Anna on loukussa. Mutta mi...
