Osa 1

205 14 0
                                    

Olen 16-vuotias, mutta en ole mikään tavallinen tyttö sillä ymmärrän susia ja sudet minua. Se voi kyllä johtua siitä, että minulla on ollut syntymästä asti niitä. Ensimmäinen susi minkä sain oli tyttö susi. Olin silloin ihan pieni vauva ja sekin oli vielä pieni. Kun osasin puhua nimesin sen Mooniksi. Toisen suteni sain kun olin kuusi. Sille annoin nimen Shadow. Sekin on tyttö. Moon ja Shadow tulevat hyvin toimeen keskenään, mutta välillä ne tappelevat. En voisi kuvitella elämääni ilman Moonia ja Shadowta. Ne ovat minulle todella tärkeitä. Asumme metsän keskellä kaukana muista ihmisistä. Muut ajattelevat susien olevan pelottavia ja vaarallisia ja siksi he yrittävät tappaa niitä, mutta eivät sudet tee mitään pahaa, jos niiden antaa vain olla rauhassa. En pidä ihmisistä sen takia paljoa. Olen vain viettänyt koko elämäni susien kanssa ja ymmärrän niitä paremmin, kuin ihmisiä ja no ihmiset ajattelevat, että olen outo. Yleensä en mene kaupunkiin ja syön samaa ruokaa kuin sudet. Siihenkin olen tottunut pienestä asti. Äitini tuli myös hyvin toimeen susien kanssa, mutta hän kuoli suojellessaan Moonia, Shadowta ja meidän paria muuta sutta, joista osa on lähtenyt ja osa kuollut. Olin tuolloin kuusi ja olin saanut Shadown juuri ennen, kuin äitini kuoli. En oikein osaa itkeä äidin kuoleman takia, mutta nyt vanhempana ymmärrän sen paremmin ja olen päättänyt jatkaa susien suojelua niinkuin äitini teki ja tiedän, että hän olisi minusta ylpeä.

Kuun varjo ja taivasWhere stories live. Discover now