Forever Smile 2 \ M.G

3 / laitos

Haley

Avasin silmäni ja kuuntelin herästystäni. Kitaran soittoa jonka piti kuulostaa jotenkin hienolta, mutta ei minun korviini.

Suljin herätyksen ja nousin sängystä.
Olin vaihtamassa housujani, kun isä koputti oveeni.
Vedin farkut jalkoihin ja samalla isä tuli sisään. Hänen ilmeensä oli pahoitteleva.

Huokaisin. "Sano nopeesti asias nii alan pakkaa"
Isä tuli askeleen lähemmäs.

"Eilen olin todella väsynyt, koska olin odottanut sinua todella pitkään. Olin todella huolissani. En vain pystynyt nukkumaan. Ja kun sinä tulit, purkasin tunteeni väärällä tavalla. Olen pahoillani, kun huusin sinulle. Mutta totta kuitenkin puhuin ja tämä on mielestäni oikea valinta, vaikka olen yrittänyt välttää sitä. " hän sanoi ja tuli vielä lähemmäs.

Menin isän luo ja halasin tätä.
"Ei se mitään. Tiedän, että tein väärin, mutta tämmöinen minä olen. Laitos on kai sitten paras ratkaisu tähän" sanoin ja irtaannuin.

Isä hymyili minulle ja jätti minut rauhassa pakkaamaan.

Otin komerostani matkalaukun ja viikkasin sinne vähäiset tavarani. Vaatteeni, hygienia tavarat. Elektroniikan ja meikit.
Pakattuani lähdin alas laukun kanssa. Jätin sen eteiseen ja menin keittiöön.

Isä oli kokkaamassa munakasta.
Otin lautasen ja rakensin siihen leivän. Pistin vain vähän voita ja munakkaan ja aloin syömään sitä.

Isä teki samoin, mutta hän söi kunnolla. Hän tuli istumaan vastapäätä minua ja tarkkaili minua.

"Mitä?" Kysyin leipä suussa.

"Minulla tulee ikävä sinua" hän totesi. Hymyilin hänelle.

"Mä yritän parantaa mun käytöstä" lupasin, mutta tiesin että se oli helpommin sanottu, kuin tehty.

"Emme ole juurikaan puhunut, mitä Englannissa tapahtui" isä sanoi varovaisesti.

Se kyllä painaa mieltäni. En koskaan toivu siitä, mutta kyllä pystyn puhumaan silti. Olen kertonut vain kaksosille tarkkaan millaista siellä oli. En edes omalle isälleni.

"No. Kun muutimme äidin kanssa takaisin hänen kotimaahansa, hän alkoi tapailla miestä. Mies oli mukava ja kohtelias. He menivät kihloihin kun olin 10. Sitten kaikki muuttui. Äiti yllätti hänet pettämässä. He riitelivät ja mies löi äitiä. Näin kaiken. Olin rappusissa istumassa. Soitin poliisit, mutta mies ehti lähteä. Poliisit eivät voineet tehdä mitään.

Äiti uskoi, että pystyisi muuttamaan miehen, mutta kaikki vain paheni.
Joskus, kun tulin kotiin koulusta, mies oli raiskannut äidin. Minä olisin ollut seuraava, mutta pääsin karkuun. Lähdin poliisiasemalle, mutta palattuamme mies oli taas lähtenyt ja äidin löysimme kylppäristä. Puukko oikeassa kädessä kylpyammeessa ja vasen ranne veressä" sain tarinan lopetettua ja purskahdin itkuun. Isän tuli luokseni ja halasi minua.

"Mies on kiinni ja sinä olet turvassa." Isä lohdutti.
Rauhoituin ja kiitin isää.

Laitoin lopun leivän roskiin, jossa oli vielä puolet jäljellä. Isä katsoi minua huolestuneena.

"Meni ruokahalu" sanoin ja lähdin eteiseen. Pistin kengät ja takin ja otin matkalaukkuni. Vein sen auton takaluukkuun ja menin auton sisään. Käynnistin sen ja ajoin pois autotallista.

Isä on opettanut minua ajamaan ja kaverini tottakai. Ajoin joskus jonkun kaverini auton puuta päin. Olin kännissä.

Pistin lämmittimen ja radion päälle. Pian isä tuli autolle ja nousin pelkääjän paikalle. Lähdimme ajamaan sossuile.

Isä parkkeerasi auton ja menimme sisälle taloon. Isä ohjasi minut johonkin kokous huoneeseen, jossa oli ihmisiä, ketkä jo aijemmista käynneeistä tunnistin.

"Hei Haley. Istukaa vain" joku nainen sanoi tekopirteästi. Minä en ollut hyvällä päällä. En pidä noista tyypeistä. Pakottavat minut laitokseen. Ei isäkään sitä olisi halunnut, mutta se on joku juttu, että on pakko mennä.

"Isäpuolesi raiskasi äitisi ja hän teki itsemurhan, muutit isäsi luo takaisin ja masennuit. Jouduit väärään seuraan ja jouduit tähän tilanteeseen." mies kertoi. Hän ei yhtään välittänyt mitä minusta saattoi tuntua. Enkä masentunut sen takia. Masennuin, kun menetin tärkeitä henkilöitä. Olin hukkumassa, mutta kaksoset ja Erika saivat minusta ottee, mutta työnsuvätkin minun pääni veden alle.
Tunsin isän käden silittävän selkääni.

"Olet noin kaksi kuukautta laitoksessa. Käyt normaalisti koulua omassa koulussasi, mutta jonkun täytyy saattaa sinut bussipysäkille aamulla ja koulun jälkeen sinua tullaan hakemaan, jottet karkaa. Ensimmäinen viikko on näin, mutta se jatkuu, jos tämä ei parane. Vapaa-ajalla olet liikkurissa, eli liikunta kiellossa, eli et saa lähteä pois talosta. Viikon päästä saat 30 minuuttia ulkoiluaikaa ja viikossa 8€ rahaa..." samaa paskaa mies puhui tunnin.

---

Pian tuo kaikki paska oli ohi ja pääsime lähtemään laitokselle. Laitos oli yksinkertainen valkoinen rakennus. Parioville johti rappuset.

Menimme sisälle ja meidät vastaanotti nainen. Se oli ehkä 20 ja näytti kiltiltä.

"Hei, olen Abby ja olen sinun oma hoitaja" hän ojensi kätensä ja puristin sitä. Hän myös kätteli isää.

Ehkä hän ei olisi niin paha.

Abby kysyi kysymyksiä, mihin isä vastasi. Hän näytti minulle huoneeni ja vein tavarani sinne.

"Saat rauhassa tutustua huoneeseesi" hoitaja sanoi. Hän lähti isän kanssa, tuon ensin sanovan minulle heipat. Huone oli tylsä. Se oli harmaavalkoinen. Siellä oli sänky, työpöytä, vaatekaappi ja kokovartalopeili. Nurkassa oli vielä nojatuoli. Kyllä se minulle kumminkin kelpasi.

Laitoin vaatteet kaappiin ja järjestelin muita tavaroita paikoilleen. 

Otin rintsikoistani tupakka-askin ja sytkän ja laitoin ne pieneen arkkuun johon sai avaimen. 

Sieltä hoitajat tai kukaan muu ei voi löytä niitä.

Menin sängylleni ja katselin kattoa. Varmaan minun lempipuuhaa, kun teen sitä kokoajan.

Huomenna pitäisi mennä kouluun, joka on kestänyt jo viikon. Taas se alkaa.

-------

Luvun kysymys: sarja mitä katot?