Luku 10

86 7 0
                                    

Rani nojasi oveen varmistuakseen että Bella lähtisi. Hetken kuluttua hän kuulikin Bellan menevän alakertaan. Sitten hän meni sänkynsä luokse ja veti sen keskelle huonettaan. Pöytänsä hän siirsi ikkunan eteen. Koska kirja hylly oli liian raskas siirtää yksin, Rani tyytyi siirtämään sänkynsä pöytänsä paikalle, jolloin salaovi jäi vapaaksi. Tällä kertaa Rani painoi kevyesti halkeamaa, jolloin seinä liukui sivuun. Rani otti kynttilän pöydältä ja kuunteli hetken oven takana. Mitään ei kuulunut. Sitten hän meni salakäytävään ja sulki oven takanaan. Hän kuitenkin pysähtyi päästyään ovesta portaikkoon. Koska portaat jatkuivat alaspäin, päätti hän katsoa mitä löytäisi sieltä.  

Päästyään portaat alas Rani kuuli seinän takaa vaimeaa keskustelua. Tunnusteltuaan hetken seinää hän löysikin pienen luukun ja avasi sen. Ranin luontainen uteliaisuus oli päässyt valloilleen. Luukusta Rani näki että hän oli ruokailuhuoneen seinän takana.

- Rani on laittanut oven lukkoon eikä vastaa kun koputan, Bella. Rani kuuli Tessan ilmoittavan.

- Koskaan aikaisemmin se poika ei kyllä ole jättänyt ateriaa väliin. Marlon vastasi siihen.

- Luuletteko että Rani olisi järkyttynyt mustien kohtaamisesta? Ja siitä mitä ne tekivät pojalle? Bella kysyi.

- Ei hän ainakaan Suvilinnassa näyttänyt olevan kovinkaan järkyttynyt. Feles huomautti.

- Kyllä hän kunnossa näytti olevan. Mutta hän on tainnut löytää jotain... Ged virkkoi hitaasti.

- Niinkö? Mitä? Ranya kysyi uteliaana.

- Hän heilutteli Granden nenän edessä jatain kirjaa, en tiedä mitä, mutta sen oli kirjoittanut Suvilinnan valtiaan nuorin poika Daniel vuonna 3206. Dina kertoi.

- Minä näin mitä kannessa luki. Ged sanoi.

- Mustien lohikäärmeiden hyökkäyksiä koskevat tiedot.

- No ilmankos hän osasikin neuvoa mitä pitää tehdä. Eudokia totesi.

- Kuinka niin?

- Hän käski tekemään nopeita hyökkäyksiä ja tiukkoja käännöksiä. Eudokia selitti.

- Ja se on hänen huoneessaan tällä hetkellä. Kaya totesi.

- Minäpä käyn koputtamassa hänen ovelleen. Erik ilmoitti ja lähti yläkertaan.

Rani paukautti luukun kiinni ja ryntäsi takaisin huoneeseensa. Hän astui sisälle juuri kun Erik koputti ensimmäistä kertaa.

- Mitä nyt?! Rani huusi ja sai ääneensä jopa ärtyneisyyttä.

- Minä täällä Rani, Erik. Pääsenkö sisään? Erik kysyi oven takaa.

Rani katsahti avoimeen oveen ja huusi:

- Antakaa minun olla! Onko liikaa pyydetty jos haluan olla rauhassa?!

- Ged kertoi kirjasta jonka löysit. Saanko sen? Bella haluaisi nähdä sen. Erik pyysi.

Rani nappasi laukkunsa lattialta ja avasi oven rakoselleen toivoen, ettei salaovea näkyisi.

- Tässä. Siellä on toinenkin kirja jonka luulisi Bellaa kiinnostavan. Ja nyt, jos saan pyytää, haluan olla rauhassa! Rani kivahti tyrkäten laukun Erikille ja pamautti oven kiinni.  

 Suljettuaan oven Rani harppasi huoneen poikki salaovelle ja kiiruhti alakertaan.

- Ranilla on ilmeisesti juuri nyt rankkaa, joten jätetään hänet rauhaan. Erik kehotti avaten laukkua.

- Jätän hänen ovensa eteen ruokatarjottimen. Bella sanoi ja meni keittiöön.

Rani sulki luukun ja lähti kiipeämään portaita ylös tornihuoneeseen.

LohikäärmepuolustajatWhere stories live. Discover now