Luku 11

106 6 0
                                    

Seuraavana aamuna, kun kaikki olivat aamiaisella, lukuun ottamatta Rania ja Tessaa, puolustajat kuulivat lohikäärmeiden ärjyvän vihaisina.

- Mikäs niillä nyt on? Ranya ihmetteli ja muuttui hetkeksi poissaolevan näköiseksi.

- Ne ovat hyökänneet Tasankolinnaan! Ranya henkäisi pelästyneenä avaten silmänsä.

- Äiti ja isä! Iraida huudahti kauhuissaan.

- Rauhallisesti Iraida! Menkää hakemaan lentovarusteenne ja sitten luolille! Vauhtia! Erik komensi.

- Entä Rani ja Tessa? Bella kysyi.

- Minä käyn koputtamassa! Marlon huusi portaiden puolesta välistä, jonne oli jo ehtinyt.

Marlon nappasi lentovarusteensa vaatekaapistaan ja kiiruhti Ranin huoneen ovelle.

- Rani, herää! Mustat hyökkäävät Tasankolinnaan! Marlon huusi oven läpi ja kokeili ovea.

Lukossa. Samassa hän kuuli kuinka avainta käännettiin lukossa.

- Minä tiedän kyllä, Marlon. Rani ilmoitti tullen ulos huoneestaan lentovarusteissaan.

- Mene luolille. Minä haen Tessan. Lähtekää heti, älkääkä jääkö odottamaan meitä. Rani komensi lähtien kiipeämään kolmanteen kerrokseen, väistellen juoksevia yläkerran asukkeja.

- Tessa, oletko valmis? Rani kysyi koputtaen tytön oveen.

- Olen. Onko sinulla riipukset? Tessa kysyi tullen huoneestaan.

- Laukussa. Tule, mennään. Rani vastasi lähtien alakertaan.

Kun he pääsivät puutarhaan, olivat muut jo lähteneet.

- Beth, Fireth, Valmiina lähtöön! Rani huusi juostessaan puutarhan läpi.

Juuri kun Rani ja Tessa tulivat luolien edustalla olevalle hiekkakentälle, Fireth ja Beth laskeutuivat sille. Rani ja Tessa hyppäsivät ratsujensa selkään ja lähtivät kiitämään kohti Tasankolinnaan.

Taistelu oli jo käynnissä kun Tessa ja Rani saivat Tasankolinnan näkyviinsä.

- Ota riipukset esiin yksi kerrallaan, Rani. Tessa kehotti.

Rani otti esiin 13 kultariipusta sillä he olivat sopineet, ettei Natonia kutsuttaisi vielä ja omat riipuksensa heillä oli kaulassaan. Hän näytti riipuksessa olevaa nimeä Tessalle ja yhteen ääneen he sanoivat:

- Marlon!

Riipus katosi Ranin kädestä ja pieni kullan kimallus taistelukentällä ilmaisi omistajan saaneen sen.

- Ranya!

- Erik!

- Bella!

- Feles!

- Marjorie!

- Dina!

- Darja!

- Eudokia!

- Kaya!

- Iraida!

- Urban!

- Ged!

Yksi toisensa jälkeen riipukset katosivat ja ilmestyivät omistajan kaulaan.

- Meidän on aika liittyä leikkiin. Tessa totesi viimeisen riipuksen kadottua.  

Rani nyökkäsi ja puristi riipuksen nyrkkiinsä. Tessa teki samoin. Hetken kuluttua he olivat muuttuneet näkymättömiksi lohikäärmeitä myöten.

LohikäärmepuolustajatTahanan ng mga kuwento. Tumuklas ngayon