It's gonna be alright/Finnish

2.

Automatka sujui leppoisasti kuunnellen radiota. Vaikka no, ei sieltä oikein mitään järkevää tullutkaan. Pian muistan, että en ole sanonut poikaystävälleni tästä mitään. Laitan tälle vain viestin "Hyvästi.". Pian saavumme lentokentälle. Nousen ylös, ja lähdemme raahaamaan laukkujani sisälle. Pääsemme turvatarkastuksesta läpi ja lähden odottamaan että lentokoneeseen pääsisi. Päätän käydä hakemassa vesipullon ja leivän. Leivän säästän lentoa varten ja vedestä otan huikan. Pian kuuluu kuulutus "Osloon menevien kone lähtee noin kahdenkymmenen minuutin kuluttua." parilla eri kielellä. Alan kävellä koneelle päin, näytän passini sekä lippuni ja menen lähelle koneen keskiosaa. Otan ikkunapaikan ja menen poikittain viereisille penkeille, ettei kukaan tulisi niihin istumaan. Asetan läppärini syliini,kuulokkeet kinni koneeseeni ja korviin ja alan katsoa YouTube-videoita. Otan repustani leivän ja alan syödä sitä. En kuitenkaan syö sitä loppuun, sillä kuulen että laskeudumme pian Oslon lentokentälle. Kello on 14.45 kun laskeudumme ja olen hakenut laukkuni. Etsin busseista mielenkiintoisimman nimisen, ja päädyn bussiin jossa lukee Norjaksi "Troforsin seutu, 3km poispäin kylästä". Hyppään kyytiin ja maksan lippuni. Onneksi bussissa on laturipaikat,koska akkuni oli lopussa. Avaan Netflixin ja alan katsoa jotain kauhuelokuvaa. Kuitenkin nukahdan ja herään siihen, että takaani vanhempi rouva sanoo että "Herätys. Saavumme pian Troforsiin.". "Äh. Kiitos kun herätitte."kiitän rouvaa ja bussi pysähtyy. Nousen, kiitän kuskia, otan laukkuni ja lähden kävelleemään asemalta pois, mutta se on kolmen laukun kanssa aika vaikeaa. Kävelen varmaan pari tuntia, kunnes minua alkaa väsyttää, sillä kello on jo 22.30. Edessäni on kaunis talo, joten päätän, että koputan oveen. Kopautan ovea muutaman kerran ja pian ovi avataan. "Hei. Olisiko mahd."ehdin sanoa kunnes ovi lyödään nenäni edestä kiinni. Pian alkaa sataa ja ajattelen vain jatkaa matkaa. Kävelen parikymmentä minuuttia kunnes kysyn toisesta talosta. Sama tulos kuin edellisessäkin. Kyselen tunnin aikana varmaan kymmenestä talosta. Ilman tulosta. Kävelen kadulla ja olen litimärkä. Näen yhden talon ikkunassa valoa. Pian ylläni jyrähtää, ja ikkunan takaa joku tulee sulkemaan ikkunaa. Tuo kuitenkin huomaa minut, ja huutaa:"Koputa oveen!". Kävelen kauniin talon pihaan, koputan oveen ja ikkunassa ollut henkilö tulee avaamaan oven. "Tule sisälle." tuo sanoo hymyillen ja astun sisempään. Alan riisua kenkiäni ja kuulen kun joku tulee lähemmäs minua. "Mitä sinö tyttörukka tuolla sateessa teet?" naisääni kysyy. "Tule ihmeessä sisälle,tarjoamme yöpaikan." tuo jatkaa ystävällisesti. Tuo pyytää märät vaatteeni ja vie ne kuivumaan. "Näytän sinulle huoneesi." tuo sanoo ja johdattaa minut portaita ylös. Huone on ihan käytävän perällä. "Täällä voit yöpyä. Haluaisitko kertoa, mitä teit tuohon aikaan ulkona kolmen laukun kanssa vesisateessa?" tuo kysyy minulta. "No tuota. Oikeastaan minä karkasin kotoa. Vanhempani eivät koskaan olleet kotona, aina jossain bilettämässä tai baarissa. En vain jaksanut heitä enää, joten lähdin aamulla lentokoneella Amsterdamista tänne Norjaan."selitän koko tarinan tuolle. "Nyt ymmärrän. Jos tahdot niin saat jäädä pidemmäksikin aikaa." tuo sanoo hymyillen. "Kiitos kovasti." sanon hymyillen. "Sanothan jos sinulla on nälkä tai muuta, jos tahdot jotain." tuo sanoo ja lähtee. Alan tutkia huonettani. Se on pääosin valkoinen, siellä on sänky, peili,pöytä, lattialla vaalea karvamatto, yöpöytä,pistorasioita ja vaatehuone, joka on juuri sopivan kokoinen. Olin tyytyväinen. Päätän että otan loputkin märistä vaatteistani pois ja vaihdan kuivat vaatteet alusvaatteita myöten. Laitan vaatteeni henkareihin, jotka löysin hyllyltä ja pistän ne verhotankoon niin ettö vaatteeni kuivaisivat. Alan viikkailla vaatteitani vaatehuoneen hyllyihin, kunnes kuulen oven aukeavan. "Ai niin,mikä nimesi on?"sama naisääni kysyy. "Ai joo, olen Fiona."sanon huoneesta. "Jos kuulet huudettavan nimeäsi, niin tule alakertaan." tuo sanoo ja lähtee. Jatkan hieman kesken jäänyttä hommaani. Pian saan hommani valmiiksi. En tajunnutkaan miten paljolta tuo vaatemäärä vaikutti, vaikkei siinä ollut edes kovin paljoa vaatteita. Pari korillista sukkia, pari kasallista teepaitoja,vähän vähemmän toppeja, huppareita iso läjällinen, alusvaatteitakin pari koria, neuleita ja muita pitkähihaisia enemmän kuin normaaleja teepaitoja, yövaatteitakin tarpeeksi. Onneksi otin parit pyjamahousut ja bikinit sekä uimapukunikin mukaan. Siirrän tyhjän matkalaukun vaatehuoneen nurkkaan. Puran toisesta matkalaukusta kosmetiikkatuotteet pöydälle, kynät ja paperitkin laitan pöydälle. Yöpöydän laatikkooni laitan passini, lompakkoni, laitan puhelimeni lataukseen ja rojahdan pehmeälle sängylleni ja nukahdan.

Tällänen osa tälläkertaa!
Toivon että jätät jonkinlaista palautetta😊