"The addicted one"

919 67 10
                                    

KUUSI TUNTIA AIEMMIN

Istuin autossa. En edes tiennyt kenen. Kello oli ehkä puoli kuusi illalla ja olin jo nyt juonut pääni ihan sekaisin. Eli ei mitään uutta. Olimme ajamassa ystävälleni, Baekhyunille. Autossa oli minun lisäkseni neljä muuta poikaa. Ajoimme noin 15 minuuttia kokoajan juoden lisää. Sitten saavuimme Baekhyunin talon pihalle. Katselin ympärilleni ja näin muutaman tytön ulkona tupakalla. Nousin autosta ja kävelin tyttöjen luokse. Pyysin heiltä tupakkaa ja sain yhden. Sytytin sen ja vedin myrkyllistä savua keuhkoihini ja puhalsin sen ulos. Kun olin saanut tupakkani poltettua menin sisälle taloon. Menin keittiöön katsomaan itselleni lisää juotavaa. Keittiössä minua oli vastassa Baekhyun.
"TAEHYUNG! MITÄ ÄEIJJÄ!?",Hän huusi aivan umpikännissä.
"Ei täs kai mitää.",vastasin
Lähdin pois hänen luotaan nähtyäni avaamattoman kaljatölkin pöydällä. Korkkasin sen ja menin olohuoneeseen. Siellä soi juuri se stereotyyppinen bilesoittolista jonka biisejä kuulee joka ikisissä bileissä. En kiinnittänyt siihen enempää huomiota vaan keskityin juomiseen. Juomista kesti muutaman tunnin ja aloin olla jo hyvin hyvin HYVIN kännissä. Puheestani ei saanut selvää vaikka kuinka yritti, en pysynyt pystyssä tai nähnyt kunnolla eteeni. Mutta silti lopulta jotenkin onnistuin hoipertelemaan uuudelleen tupakalle. Polttelin siinä hetken kavereideni kanssa kunnes jähmetyin. Pelästyin. Järkytyin. Menin aivan helvetinmoiseen paniikkiin. Pihaan kurvaa mikäs muukaan kun poliisiauto pillit päällä. Kaverini jotka olivat hieman selvempiä kuin minä juoksivst sisälle,varmaan kertomaan kaikille. Itse en kunnolla pysynyt vieläkään pystyssä joten juoksuyrityksestäni ei tullut mitään. Poliisit astuivat ulos autosta ja siinä vaiheessa tajusin kuinka pahasti olin oikeasti kusinut asiat.

NYT

Nyt istun huoneessani. Minulla on suoraansanoen VITUN PAHA OLO. Poliisit veivät minut bileistä kotiin. Minun saapuessani isä huusi, äiti itki. Poliisit kertoivat mitä oli käynyt ja pian äitikin huusi. Kyllä he minun alkoholin käytöstäni ja tupakan poltosta olivat tienneet jo jonkin aikaa mutta kuka nyt olisi iloinen jos oma poika tuodaan umpikännissä, tupakan hajuisena, poliisiautossa kotiin? Ei varmaan kukaan.
Kuitenkin kun poliisit olivat lähteneet vanhempani huusivat minulle js PALJON. Ei siinä mitään, olin tottunut siihen. Mutta yksi asia erotti nämä huudot niistä lukuisista muista. Ne olivat viimeiset. En tulisi kuulemaan vanhempieni huutoja enää. Lähden pois. Ei en karkaa. Joudun laitokseen. En tiedä minne, eikä minua oikeastaan kiinnostakkaan. Minua ei ole kiinnostanut pitkään aikaan. Tiesin mitä olin tehnyt ja tiesin mitä siitä tulisi seuraamaan. Enkä voisi vaikuttaa siihen enää. Itseppähän olin itseni tähän tilanteeseen laittanut.

371 WORDS
OKEI ELI ALOTIN UUDEN TARINAN KOSKA INSPIS :3 SAIN INSPISTÄ TÄHÄN KIRJAAN ~ vnnikr HENTO-KIRJASTA~ KANNATTAA KÄYDÄ LUKEMASSA x3 MUT TOTA EIKAI MULLA MUUTA :D

VISKI🥀

Alive ;; Bts ;; VALMIS☑️Where stories live. Discover now