YÖLLÄ
YOONGIN NÄKÖKULMA
Pyöriskelen sängylläni. En saa nukuttua ja ajatukset pyörivät päässäni. Ahdistus, masennus, itseinho, viha ja ennen kaikkea muistot.
Kaikki nuo tunteen luovat sotkun mielessäni. Hakkaan päätäni tyynyyni. Minun tekisi mieli huutaa mutta en halua herättää Jiminiä. Vaikka toisaalta haluasin puhua hänelle ja vuodattaa tuskaani hänelle. Päätän kuitenkin olla tekemättä niin, hänellä on omatkin ongelmat. Muutenkin, miksi hän minusta välittäisi. Ei kukaan minusta oikeasti välitä, ei niin sanotut ystävät eivätkä vanhemmat. Paitsi isä, silloin ennen.
Ajatukset isästäni tulevat mieleeni ja kyynel vierähtää poskelleni.Muistan kuinka olin ehkä 5-vuotias. Oli kesä ja olimme isäni kanssa lähipuistossa. Olimme lennättämässä leijaa. Muistan kuinka isä piti minua olkapäillään ja minä lennätin leijaa. Mutta vahingossa päästin narusta irti ja se lähti tuulen mukana pois. Muistan kuinka itkin ja isäni lohdutti minua. Hän osti minulle jäätelöä lohdutukseksi. Menimme puiston penkeille istumaan. Jäätelöiden jälkeen katselimme pilviä ja nauroimme, yhdessä
Itken, mutta painan päätäni tyynyä vasten ettei Jimin heräisi. Alan muistella aikaa taaksepäin. Muistan kuinka kaikki oli hyvin. Kun olin onnellinen.
Muistan ensimmäisen koulupäiväni. Kävelin käsi kädessä isäni kanssa uudelle koululleni. Minua jännitti ja pelotti, mutta isän kanssa minulla ei ollut hätää. Ilman isääni en varmaan olisi uskaltanut astua koulun ovista edes sisälle. Koulupäivän jälkeen isä haki minut koulusta ja kävelimme kotiin. Kotona isä laittoi ruokaa ja minä autoin häntä. Hänen kanssaan olin yksinkertaisesti onnellinen.
Ennen yläastetta minulla oli ollut maailman paras ja ihanin isä. Hän ei ollut syntynyt kultalusikka suussa, hän ei ollut mister universum, hän ei ollut urheilujumala eikä menestynyt artisti. Hän oli silti isäni, jota rakastin.
Mutta äitini, hänestä en voi sanoa samaa. Hän ei välittänyt minusta eikä isästä. Hän välitti ainoastaan itsestään. Kun minulla oli isäni, se ei haitannut. Isä oli minun sankarini, hän suojeli minua ilkeältä maailmalta ja sen pahuudelta.
Muistan kuinka ensimmäisenä päivänä yläasteella kävelin koulusta kotiin. Oven avattuani kuulen huutoa. Isä ja äiti tappelivat. Pian eteisen ovesta ulos juoksee minulle täysin tuntematon mies. Jäin kuuntelemaan vanhempieni riitaa. Se mies oli joku jonka kanssa äiti oli pettänyt isää. Pian isä lähti ovet paukkuen ulos ja seuraavan kerran kun häm tuli takaisin hän oli kännissä, fritsut kaulassa ja huulipunat paidan kauluksessa. Ei varmaan kahta kertaa miettiä mitä oli käynyt.
Kaikki nämä muistot saavat minut itkemään yhä vain enemmän. Halusin vanhat ajat takaisin. Halusin takaisin sen ajan kun kaikki oli hyvin. Sen ajan kun olin onnellinen.
Nykyään en näe itselläni syytä elää, niinkun et varmaan sinäkään. Mieleeni tulee ajatus, jos kaikki tämä loppuisi. Jos nyt viimeinkin olisin vapaa kaikesta tästä paskasta.
Mutta miten?
Nousen sängystä ja yritän kävellä ulos huoneesta niin hiljaa kuin mahdollista. Jätän oven hieman raolleen ettei se paukahda. Kävelen käytävillä ympäriinsä ja tulen vessojen kohdalle. Menen yhteen vessakoppiin sisälle. Lukitsen oven ja laitan valot päälle.Silmilläni menee hetki tottua valoon mutta kun totun siihen katson itseäni peilistä. Hengitän raskaasti. Laitan käteni nyrkkiin ja lyön peilin säpäleiksi. Yksi sirpaleista lentää jalkani viereen ja nostan sen käteeni. Katselen sitä hetken ja teen viillon vasempaan ranteeseeni. Sitten toisen, kolmannen....
Lopulta käteni on täynnä viiltoja ja veren peitossa. Verellä kirjoitan seinään. ~Goodbye, Min Yoongi~
Viimekerralla se melkein onnistui joten nyt sen on pakko onnistua. Otan sirpaleen ja viillän kaulani uudelleen auki. Pian minua alkaa pyörryttää ja kaadun polvilleni.525 WORDS
OKEI PAKKO MYÖNTÄÄ ET ITEL TULI PARIS KOHTAA KYYNELEET SILMII KIRJOTTAESSANI :') MUT JOO...
MÄ OON MUUTE ALOTTAMAS UUTTA FANFICCII JOHO MULLA ON JUONI MUT EN TIIÄ MISTÄ SHIPISTÄ TEKISIN SEN JOTEN EHDOTELKAA KOMMENTTEIHI SHIPPEJÄ JOSTA HALUISITTE SEN JA LAITTAKAA KOMMENTEIHI MYÖS MIELIPITEITÄ TÄSTÄ LUVUSTA C: KIITOS KUN LUIT♥️
VISKI🥀
YOU ARE READING
Alive ;; Bts ;; VALMIS☑️
FanfictionENNEN KUN LUET NIIN MAJOR TRIGGER WARNING 💔 Kaikkia heitä yhdistää erilaiset ongelmat joita he päivittäin kohtaavat. Aina ei näe syytä elää, kaikilla on kuitenkin sellainen. Näillä pojilla se on se että heillä on toisensa. 💔 !Boy×Boy! !Väkivalta! ...