6

736 124 37
                                    

Andrew'n näkökulma:

Istun Jackin viereen portaille ja hän tuijottaa eteensä.

"Musta tuntuu, et Benjamin on kyllä ihastunut muhun, mutta vaan ainoastaan mun ulkonäön takia", Jack selittää mulle. "Eihän se edes tunne mua"

"No entä sä sitten? Mitä mieltä oot siitä?" kysyn, leikkien jotain psykologia.

"No mäkin tykkään siitä sen perusteella miltä se näyttää, vaikka se on tyhmää. Siks haluun oppii tuntemaan sen paremmin", Jack selittää. Mä nyökkään, enkä keksi mitään sanottavaa.

"Mäkin tykkään Brunosta sen takia miltä se näyttää", myönnän.

"Se on aika tyhmää vai mitä? Eihän ulkonäkö kerro ihmisestä, kuin ihan vähän", Jack huomauttaa.

"No mut voisitko sä ihastuu ihmiseen joka vaihtaa kerran kahessa kuukaudessa vaatteet ja käy suihkussa kerran kuussa eikä pese hampaitaan tai käytä deodoranttia?" kysyn häneltä, hän miettii hetken ennenkuin vastaa.

"En varmaan", hän sanoo lopulta. Minä nyökkään.

"On sillä väliä miltä ihminen näyttää", mä sanon, mutta Jack pudistaa päätään.

"Ulkonäkö ja hygieenisyys on eri asiat", Jack väittää.

"Mutta jos et huolehdi sun hygieniasta se näkyy sun ulkonäössä"

Jack ei enää vastaa mitään. Mä vilkaisen kelloa, meillä on vielä viisi minuuttia aikaa.

"Mennäänkö takaisin sisälle?" kysyn, sillä tunnelma on muuttunut oudoksi. Me ollaan ensimmäisinä aulassa ja istutaan aulan portaille. Vähitellen muutkin alkavat valua aulaan.

James tulee tyylikkäästi kymmenen minuuttia myöhässä.

"Anteeks, et kesti. Laitoin paidan vahingossa oikeinpäin", James toteaa rennosti.

"Jos laitat paidan aina väärinpäin, niin silloin, kun se on väärinpäin, niin se on sulle oikeinpäin. Sitten jos se on sulle oikeinpäin niin se on sulle väärinpäin, eli jotenkin toi kuulosti siltä, kuin olisit laittanut paidan ensin väärinpäin ja kääntänyt sen sitten oikeinpäin, jolloin sun paidan ei pitäisi olla nyt meille väärinpäin", Benjamin selittää ja minä putoan melkein heti kärryiltä koko jutusta.

"Jätkä hei, mitä sä oikein selität?" James kysyy nauraen. Benjamin kääntää katseensa lattiaan.

"Noniin muksut..", Juudas aloittaa, mutta hänen lauseensa keskeytetään.

"Muksutus puksutus!" huutaa James yhtäkkiä ihan täysiä ja alkaa nauramaan. Kukaan muu ei taaskaan naura, eikä kukaan näytä yhtään hämmentyneeltä asiasta.

"Niin, voitte päättää haluatteko enemmän urheilua tai ei urheilullista tekemistä, jos haluutte urheilullista menkää Alexin luo, jos ette, niin tulkaa mun luo", Juudas jatkaa. Mä pohdin hetken, urheilu menettelee. Se riippuu ihan siitä mitä urheilua meillä on. Mua vaan vähän pelottaa, että se on jotain lenkkeilyä.

Päätän valita turvallisemman vaihtoehtoa, etten varmasti päädy mihinkään hikijumppaan ja menen Juudaksen luo.

Bruno tulee Juudaksen luo heti minun jälkeeni, aivan, kun hän olisi ensin katsonut mihin menen ja sen jälkeen seurannut perässä.

"Seuraatko mua, muru?" kysyn häneltä naurahtaen. Brunon ilmeen tarkoitusta on mahdoton tietää, voidaan vaan arvuutella.

"Mä en oo sun murus, vaikka ollaakin samassa huoneessa", Bruno vastaa, ottaen puhelimensa esiin ja alkaen selata sitä.

Rakas huonekaveri, miksi teet näin?Where stories live. Discover now