𝚃ä𝚑𝚝𝚒𝚙ö𝚕𝚢ä → T.Mk x W.Js

4.

Jackson POV

Kuulin kun kellot soivat luokassakin. Kaikki tämä oli aivan uutta. Hieman hermostutti, sillä et todellakaan miten tämä koulu toimii ja mikä olisi oikein ja mikä väärin. Yritin kuitenkin esittää ettei mikään painaisi mieltäni ja tietäisin koko ajan mitä pitäisi seuraavaksi tehdä.

Olin juttelemassa uuden luokanvalvojani kanssa kunnes oppilaita vain vyörysi luokkaan. Oppilaat istuivat paikoilleen ja jokunen oppilas aina välillä vilkuili minua. Se hieman lisäsi hermostuneisuuttani, mutta peitin sen joka kerta tuijottamalla heitä takaisin. Käytin sitä yleensä, mutta joillekin ihmisille oli vaikeampaa tuijottaa takaisin, siksi siitä usein tuli ilkeä tai syyttävä katse ja siten he saisivat väärän käsityksen minusta. Ihmettelin kun opettaja alkoi taputtamaan käsiään ja kaikkien katseet kääntyi kohti minua opettajaa.

"Tässä on Jackson. Muistakaa ottaa Jackson huomioon ja näyttäkää hänelle paikkoja jottei hän eksyisi" opettaja selitti. Katselin muuta luokkaa hieman nolostuneena. En minä tarvitse mitään opastusta. En minä eksy.

"Mene istumaan vaikka tuonne Markin viereen tyhjälle paikalle" opettaja jatkoi ja ilmeisesti osoittanut koko ajan kädellään minne pitäisi mennä, mutta minä vain tähyilin muuhun luokkaan etsien jotain tyhjää paikkaa, sillä en todellakaan tiennyt minkä nimisiä oppilaita tällä luokalla oli.

Viimein huomasin minne opettaja osoitti ja kävelin paikalleni. Vieressä istuva oppilas alkoi siirrellä tavaroitaan sivummalle. Tunnistin pojan samaksi pojaksi joka oli tullut bussissa istumaan viereeni ja jota olin katsonut kadulla väärin, sillä minua hermostutti tavata poika taas uudelleen. Istuin paikalleni katsomatta poikaan kertaakaan jotten katsoisi häntä taas väärin. En ollut kovin kiinnostunut tunnista joten mietin vain jotain omia juttuja.

Kun tunti loppui, kiiruhdin luokasta pois, sillä ei ollut mitään syytä jäädä luokkaan. Välitunnilla menen eräälle koulun seinustalle ja katselen sieltä muita oppilaita jotka vyöryvät ovista ulos. Pian huomaan, että poika jonka vieressä istun luokassa, astelee kaverinsa kanssa ulos ja kävelee muitten kavereittensa luokse. Mikä oli pojan nimi? Mark?

Kun kellot soi, oppilaat laahustivat sisälle. En olisi halunnut mennä takaisin luokkaan, mutta oli pakko. Minäkin laahustin luokkaan ja istuin paikalleni. Olin ilmeisesti viimeinen joka tuli luokkaan, sillä tuloni jälkeen opettaja kävi sulkemassa luokan oven.
Minulla oli hirmu kova nälkä ja koko tunnin ajan yritin olla mahdollisimman kyyryssä ettei vatsani päästäisi mitään ääniä.

Kun kellot soi, kaikki otti reppunsa mukaan. Minulla ei ollut hajuakaan minne he olivat lähdössä tai mitä minun pitäisi tehdä. Pian eteeni ilmestyi laiha poika jolla oli valkoiset hiukset ja tummanruskeat silmät.

"Moi. Oon Bambam ja sun vieressä on Mark..." poika alkoi selittää. Katsahdin Markiin joka ihmetteli Bambamin selitystä.

"No kuitenkin. Mark on lupautunut sun opastukseen täällä koulussa niin kauan ettet tunne enää sun oloa ulkopuoliseks. Mutta jos Markille tulee joku ongelma niin mä oon ns. se varaopastaja" Bambam jatkoi.

"Okei... no kiva" yritin olla edes vähän kiinnostunut asiasta, mutten varmaan koskaan tule tuntemaan itseäni muuksi, kuin ulkopuoliseksi tässä koulussa. Näin kun Mark katsoi Bambamia pöllämystyneenä pojan selityksistä.

"Okei... No joo nyt on ruokailu ja Mark voi sit opastaa lisää jos tarvii" Bambam sanoi ja lähti varmaankin syömään.

Pakkasin nopeasti kamat reppuuni, kiskaisin repun selkään ja alon harppomaan Bambamin perässä. En tarvinnut mitään lisäselostusta. Minun vain piti tietää mitä on seuraavaksi ja missä. En ole mikään pikkulapsi joka tarvitsee apua ruoan lastaamisessa lautaselle ruokailussa. Osaan itsekin.

Ruokailussa otin vain vähän ruokaa, sillä en kestänyt sitä melua ja astioiden kilinää ja kolinaa. Halusin vain sieltä nopeasti pois. Ruokalassa istuin yksin isoon pöytään, mutta hetken päästä siihen ilmestyi jokin tyttöporukka. Onneksi olin saanut jo syötyä ja lähdin palauttamaan astiani.

Välitunnilla alkoi sataa ja menin katokseen suojaan sateelta. Pian ainakin suurin osa oppilaista oli ulkona. Katoksessa oli ahdistavaa, sillä siellä oli paljon ihmisiä yhdessä läjässä välttymässä sateelta. Onneksi minulla oli mukanaan kuulokkeet joilla voisin kuunnella musiikkia jos muitten puheet ei kiinnostaisi tai jos tulisi vain tylsää. Kun kellot soi, oppilaat käveli sisälle vaivalloisesti, koska kaikki oli katoksessa samaan aikaan ja ovia oli vain kaksi. Toisaalta ovet olivat pariovet, mutta en tajua mikä oli niin vaikeaa päästä sisälle.

Kävelin luokkaan ja istuin paikalleni. Huomasin, että Mark tuijottaa minua ja käännyn katsomaan häntä. Yritin olla mahdollisimman tavallisella ilmeellä, mutta en tiedä onnistuiko se. Mark kääntää salamannopeasti katseensa minusta ja jatkaa jotain piirrustusta vihkoonsa. En itsekään jää katsomaan poikaa vaan keskityn taas musiikin kuunteluun.

Kun opettaja saapui luokkaan, hän sulki oven perässään ja laitoi kuulokkeet pois, jotta en saisi huuteja jo ensimmäisenä koulupäivänä tässä koulussa. Yritin kuitenkin keskittyä tunnilla, mutta se oli hieman vaikeaa kun koko ajan joku tuijottaa vieressä. Meinasin sanoa hänelle, voisiko hän lopettaa tuijotuksen, mutta hän näytti jo valmiiksi kärsivän pelosta istuessaan vieressäni.

•

Tää luku oli taas vähän lyhyt mut koittakaa selvitä xD