Ne aina sanoo, että aamu tulee liian nopeasti. Mä todistin tämän jo herätessäni, kun sä et ollutkaan enää mun vieressä. Olin aika rauhallinen, sillä kuka nyt olisi jäänytkään, mutta yllätyksekseni haistoin tutun sitruunantuoksun.
Sä poltit sähkötupakkaa mun ranskalaisella parvekkeella pelkissä alusvaatteissa. Sun selkärangan luut näkyivät selvästi, ja mä mietin söitkö sä ikinä mitään. Sun selkärankaa pitkin kulki tatuointi, jota mä en ollut aikasemmin huomannut. Sulla ei taaskaan näyttänyt olevan kylmä. Hetken aikaa sä vaan poltit huomaamatta mua, mikä oli epätavallista. Sä aina tunnuit huomaavan mut. Sitten sä kuitenkin käänsit itsesi mun puoleen. Sä nojasit parvekkeen reunaa vasten, tuijotit mua hetken ja kysyit sitten:
"Kysy mun nimeä."
"Mikä sun nimi on?"
"Magna."
"Eiks sulla oo kylmä?" kysyin ja sä katsoit mua huvittuneena.
"Kuule, ei kukaan tunne kylmää ku ne menettää tarpeeks paljon."
