"Ooteko te yhessä"

13 3 0
                                    

Löhölin vieläkin sängyllä subin kunnon ruokailun jälkeen. "Noona nukutko sä" tinuksen ääni herätti minut ajatuksistani. "en kui nii" vastasin ja kysyin samalla kysymyksen. "voitaisko me jutella" samainen ihminen minulta kysyi. "joo miks ei. Mistä haluisit puhuu" jatkoin edelleen erittäin mielenkiintoista keskustelua. "mä tiedän että ei olla tunnettu kauaa mut...." kyseinen lausahdus sai minut hämentymään. Oliko tinus avautumassa minulle jostain tärkeästä? No sen luoja yksin tietää tinuksen lisäksi. "nii mitä" lausahdus karkasi suustani hieman ehkä liian uteliaaseen sävyyn. "wow sähän oot utelias" poika johon olen ollut ihastusnut kohta kolme vuotta naurahti. Tottahan tuo oli olen erittäin utelias luonteeltani. "sori ei mun oo tarkoitus tungeksii" aloitin ja olin pahoillani tinukselle siitä että olin hieman liian utelias. "mut kerro nyt kun kerta alotit" jatkoin lausetta mutta en kuitenkaan liian uteliaaseen sävyyn. "no siis mä...taidan pi..tää sus-ta" tuo takeltelun jälkeen sai kuin saikin lauseen ulos suustaan. Tällä hetkellä saatan hymyillä kuin hölmö mutta en välitä siitä. "herranne aika sano jotai" tinus parahti melkein nauraen. "Aa sori mutta mäkin tykkään susta" sain vihdoin jotain ulos suustani. "no voidaankome alkaa niiku sileen you know" kuuntelin lausetta tiesin kyllä mitä vastaisin mutta en vain saanut mitään ulos suustani. Martinus näytti hieman jo surulisemalta mutta turhaan. Mietin vielä hetken mitä ihmettä poika sanoi ja oliko tuo tosissaan. "JOO TOTTAKAI" huusin niin että varmaan koko Helsinki kuuli. Kuulin naurahduksen ja tunsin huulet omillani en kerinnyt vastata suudelmaan kun huulet olivat jo hävinneet omiltani. "Mitä ihmettä sä kiljut Noona" kuulin hieman väsyneen ja hämmentyneen äänen vierestäni. "Sori Sofia ei ollu tarkoitus herättää" naurahdin hiukset sekaisin olevalle tytölle vieressäni. "mitä vitsiä täällä tapahtuu" uninen ääni kuului sohvan vierestä lattialta. Kaikki repesivät nauruun koska Marcus oli tippunut lattialle vain koska oli säikähtänyt niin paljon. "Ok sori ei.....meidän ollu tarkoitus herättää ketää" nauroin niin että lauseesta tuskin sai selvää. "Hetkinen ooteko te yhessä" Marcus kysyi yllättäen erittäin vakavana. En voinut muuta kuin nyökätä koska yritin hillitä vielä nauruani. "joo kyllä me ollaan" tinus vastasi molempien puolesta. "hienoo bro sait tyttöystävän" Marcus onnitteli pikku veljeään

Sori että jätän tän näin nopeest tähän mutta vaan sen takii koska tästä ei alun perin ois pitäny tulla lukua joten saitte vähän ekstraa.

Asiat muuttuuWhere stories live. Discover now