Me ei olla ikuisia

13.

Aamu tuli liian pian. Ärähtäen sammutin herätyskellon, joka piippasi korvia vihlovasti ja kierähdin selälleni. Kättä vihlaisi ilkeästi ja irvistin. Pitäisi todella varoa murtunutta rannetta. Onneksi se sentään oli vasemmassa kädessä.

Yön aikana en ollut herännyt kertaakaan eikä kuumuus haitannut. Nyt melkein palelin ja vedin peittoa yläkropan päälle. Peiton toiselta puolelta paljastui paljasta rintakehää ja katselin sitä hetken poskea purren.

"Tiiän et näyttää hyvältä", aamuinen karhea ääni sanoi ja säpsähdin vähän.

"Aamuja", haukottelin unenpöpperössä ja suljin silmäni hetkeksi. No eipä aikaakaan kun nukahdin Lennin lämmön ympäröimänä.

"Voi helvetin helvetin helvetti", Lennin ääni tunkeutui tajuntaani herättäen, mutten jaksanut avata silmiäni. Marisin puoliunessa jotain, mistä en itsekkään saanut selvää.

"No eiku herää", Lenni kuiskasi hädissään ja ravisti olkapäätäni varovaisesti. Huiskautin vain kättäni ja käännyin seinään päin selin Lenniin. Poika ärähti ja kävi puoliksi päälleni ja herätti  suudelmalla. Virkesin heti, ja nousin istumaan.

"Ollaan myöhässä."
"Häh?"
"Katso kelloa."

Vilkaisin seinäkelloa ja se näytti viittätoista yli yhdeksää. Olimme auttamattomasti tunnin ja viisitoista minuuttia myöhässä koulusta.

"Voi perkele", parahdin ja heitin peiton jalkapäähän. Pomppasin ylös sängystä, vetäisin sukat jalkaan ja otin repun lattialla, johon tungin päivän koulukirjat. Hupparin pukeminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Sain jotenkin laitettua hihan kipsikäden päälle, mutta vaikka yritin, en saanut toista hihaa puettua. Mutisten yritin ja yritin, kunnes Lenni pysäytti säälittävät yritykseni ottaessaan hupparin hihasta kiinni ja pujottaessaan sen käteeni. Hän vetäisi vielä hupparin pääni yli ja veti sen kokonaan yläkroppani peitoksi. Huomasin kyllä katseen, joka kierteli paljaalla ihollani hetken aikaa.

Lenni yllätti mut täysin halaamalla äkkiä. Henkäisin ihmessäni, mutta nopeasti rentouduin ja kiersin käteni varovaisesti tämän ympärille. Poika painoi päänsä kaulalleni ja naurahdin heleästi. Yritin kierrellä irti Lennin otteesta, mutta hän ei irroittanut. Nojasin taaksepäin ja mutristin huuliani, luulin että hän tajuaisi lähteä jo koululle päin. Lennin ilme suli ja hän melkein syöksyi huulilleni. Hymyilin pojan huulia vasten ja vastasin hellästi suudelmaan. Liikutimme huuliamme rauhallisesti kunnes siitä tuli koko ajan intohimoisempaa. Lennin kädet laskeutuivat kyljilleni ja nostin käteni tämän hiuksiin. Hetken aikaa annoin sormieni vipeltää hänen hiuksissaan ja tukistin vahingossa tämän hiuksia, kun huuliltani karkasi huokaus, joka rikkoi rauhallisen hiljaisuuden. Lenni käytti huokaisuani hyväkseen, ja pian kielemme leikkivät keskenään. Nojasin koko kehollani Lenniä vasten ja laskin käteni hänen poskilleen. Lenni työnsi mut seinää vasten ja huuliltani karkaisi yllättynyt älähdys, kun selkäni tömähti seinää vasten. Poika virnisti huuliani vasten ja silitti poskeani. Huokaisin hiljaa ja nojasin päätäni taaksepäin, sen verran, että Lenni hyökkäsi suutelemaan kaulaani. Hentoja voihkaisuja pääsi huuliltani ja käteni riisteilivät pojan selässä.

Vilkaisin ovelle ja melkein sain sydänkohtauksen nähdessäni Aavan, joka tuijotti meitä suu auki ja silmät suurina. Hätäisesti tyrkkäsin Lennin kauemmas ja kävin mielessäni kaikki kirosanat läpi, mitä on olemassa. Lenni katsoi ensin mua hämmentyneenä äskeisestä käytöksestäni, kunnes huomasi Aavan ja vetäisi terävästi henkeä. Hän katsoi mua hätääntyneenä ja olisin voinut milloin vain hyökätä tämän huulien kimppuun, mutta en voinut, sillä Aava oli ovella ja hän ei ikinä voisi kertoa vanhemmille mitä näki. En edes tiennyt kauanko tyttö oli ollut ovella ja vain katsonut kun me suutelimme intohimoisesti. Huulilla tuntui vieläkin hento Lennin huulten kosketus, se oli vain jotain harhaa, mutta silti koskin sormillani huuliani. Se oli ollut maailman ihaninta ja melkein parahdin ääneen ajatuksesta, että tämä tulisi julki vanhemmille Aavan suusta.