kyl mä tiiän et oon aika hankala
kun en heti jaksa viesteihin vastata
tai tunteista sulle suoraan puhua
ei tunnu luontevalta niitä sanoin ilmaista
yritän tätä toisin kertoa
kaikesta huolimatta mä rakastan
rakastan miten voin kertoa sulle jokaisen pulman
ja sä hyväksyt mut, pienen ja sosiaalitaidottoman
en osaa kertoa miten tärkeitä on
ne hetket joina saan paikkani sun viereltä
niinä hetkinä herään eloon
oon kotona kun kuulen äänes läheltä
kun tulee ikävä sun ääntä saan soittaa
ja aina aamulla sun viestit mut tavoittaa
mun ei tarvitse edes koittaa
sulle kelvata
miten osaisin sen sulle sanoa
en aio antaa sun kadota
en minkään sua hajottaa
haluun pitää sut omana
sori et oon tällainen
"ai minkälainen?"
sä kysyt saaden vastauksen
"vähän erikoinen"
KAMU SEDANG MEMBACA
Suoraan yöpöydän laatikosta
PuisiMulla on sellainen sinikantinen runovihko, jonne puran pieniä ja suuria elämän ilonaiheita ja murheita ja muuten vain sotkuisia ajatuksiani. Useimmiten tietysti öisin. Lopulta päätin jakaa niitä myös täällä, sillä seinäni alkoivat täyttyä muistilapu...
