sulle toisin kuun taivaalta
sä sanoisit
sua varten purkittaisin tähtien loiston
ja mä uskoisin
mut vain sen yhden auringonlaskun
sä pysyt täällä
kai löydät uuden iltasadun
ja kuun lailla oot etäällä
yön läpi täällä istuen
uutta auringonlaskua odottaen
mä katselin taivaalle miettien
miten valheesi värität korulausein?
siinä silmieni yllä
lipui taivaalla linnunpaskapilviä
kauempaa viehättäviä
mut sinuna en katsois sisältä
kun viimein jälkeen viikkojen
tuuli palasi puhaltaen
pois nuo pilvet kauniiden valheiden
jäin alle auringon valojen
päätin etten enää halua
linnunpaskapilviä havaita
edes vaaleanpunaisia
ne on vain valheita
eikä ne enää saa sotkea mun taivasta
oon varustautunut mopilla
ja puhdistusaineella
koska on sanasi ivaa
runot tekotaiteellista roskaa
eikä lauluihinkaan saa uskoa
en aio enää niihin pudota
vaikka se hetken euforia
osaa olla tavattoman kaunista
KAMU SEDANG MEMBACA
Suoraan yöpöydän laatikosta
PuisiMulla on sellainen sinikantinen runovihko, jonne puran pieniä ja suuria elämän ilonaiheita ja murheita ja muuten vain sotkuisia ajatuksiani. Useimmiten tietysti öisin. Lopulta päätin jakaa niitä myös täällä, sillä seinäni alkoivat täyttyä muistilapu...
