Minä ja Hän

Part 4

Caran Näkökulma:

Tiiättekö sen tunteen ku sun herätyskello soi mut sä et millään jaksais herää, joten sä painat torkkua sit sä painat uudestaan torkkua ja viel kerran uusiks, kunnes tajuut et voi vittu mä oon kohta myöhässä? No mulla on tismalleen toi fiilis nyt, ja Carrie on ihan hiilenä tossa ku ollaan nyt myöhässä. Niinku mitä helvettiä, ois menny heti eikä jääny venaa mua koska nyt me suoraan sanottuna juostaan siis vittu juostaan sinne tunnille. Me ollaan kirjaimellisesti kaks minaa ehkä myöhässä ja me saatana juostaan, vittu juostaan. Okei joo mä lopetan ton toistamisen, mutta siis juokseminen ei oo mun juttu... OLLENKAAN!

Me saavuttiin meiän kemian luokan eteen, joo vittu jep Kemia.. Huoh!

"Sä koputat" Carrie sanoo

"No enpäs! Sä koputat" Sanon ja Carrie kääntyy kattomaan mua

"No en!! Sun takii me ollaan myöhässä! Sä koputat"

"Mitäköhän Kevinki ajattelee? Siis mä en oo ikinä myöhässä, en ikinä! Mun tekis mieli alkaa itkemään" Carrie sanoo

"No et nyt ainakaa ala vollottaa siinä!" Sanon ja samalla koputan oveen. Meiän kemian maikka Anderson tulee avaamaan oven, se on sellane joku kolme kymppinen mies. Ihan kivan näkönen, mutta mä siis ehkä olen kiinnostunut jostain toisesta.

"Ja miksi neiti Allen ja neiti Cox tulee myöhässä minun tunnilleni?" Anderson kysyy

"Kannattaa olla onnellinen että ees tultiin" Sanon ja Anderson kohottaa mulle sen kulmia

"Siis neiti Allen yrittää selittää sitä että sillä alko menkat, niin meillä kesti sen takia. Siis kaikki vaatteet oli siinä veressä, hirvee homma. Joten anteeksi" Carrie sanoo ja mä katon sitä, luokasta kuuluu myös kun jotkut alkaa nauraa.

"Joo ja samalla Carrie oli tekemässä jotain vessassa, ihme ääniä kuulu. Joten joo anteeksi" Sanon ja Carrie katsoo mua nyt vaihteeks hyvin vihasesti, viimeistään nyt koko luokka nauraa.

"Jaaha. No tämän kerran, sen verran hyvin keksitte noita juttuja" Anderson sanoo ja me mennään istumaan takariviin Carrien kaa. Mä istun ikkunapaikalla of course.

"Mikä helvetti toi sun juttus oli?" Carrie kysyy kuiskaten

"No mikä vittu se sun juttus oli?!" Kysyn

"En mä keksiny siinä mitään muuta!" Carrie sanoo

"Brown on joutunut tulla tänne tunneille, kuten te varmaan huomaatte. Ollaan kaikki mukavia hänelle" Anderson sanoo ja mä nostan mun katseen pulpetista ja etin Felixiä. Pian mä huomaan että se istuu kans takarivissä, mutta toisella puolella vaan.

"Mutta oisko joku vapaaehtonen Brownin pariksi?" Anderson kysyy ja Felix nostaa säikähtäneenä sen katseen ylös pulpetin kannesta. Jotkut meiän koulun kusipäät nostaa niitten kädet ylös, mä nostan myös. Mä toivon ihan vitun kovasti että se ei valitse noita saatanan kusipäitä. Loppujen lopuks onneks se nyökkää mua kohti, ja mä kerään mun kamat ja meen Felixin luo. Mä istun sen viereen ja laitan mun kirjan siihen pulpetille.

"Kerranki mä oon onnellinen, tosta sun yrityksestä tutustuu muhun" Felix sanoo kuiskaten

"Okei siis mistä hitosta sä tiiät että se oon mä?" Kysyn ja Felix naurahtaa

"Ensinnäkin sä alat eka aina puhumaan joten siitä ainaki, ja sä oot ainut joka tuoksuu mansikoille ja mä elän nyt sen mukaan että kukaan muu ei ala nyt tuoksuu mansikoilta." Felix sanoo

"Se on mun hajuvesi, se tuoksuu oikeestaan tosi hyvälle" Sanon ja Felix nyökkää

"Millasta toi on?" Kysyn ja kiroon pään sisällä että kysyin sen tolleen