Minä ja Hän

Prologi

Cara , se on mun nimi. Emily, on mun toinen nimi.  Austin, on mun sukunimi. Sukunimi jota vihaan yli kaiken. Miksi? Yksinkertainen vastaus, se on mun isän sukunimi.

Mun äiti oli 18-vuotias kun se sai mut ja iskä oli 20-vuotias, jep olin vahinko lapsi. Mun iskä ei koskaan halunnu lapsia, mutta sit se sai mut ja se jaksaa koko ajan kertoa mulle kuinka oon vahinko lapsi. Se kertoo kuinka mä pilasin sen ja äidin suunnitelmat, mitä ne oli suunnitellu.  Ei se oikeestaan mua haittaa, mutta siinä on syy miks en mun isästä pidä.

No entä sit mun äiti? Se on suomalainen joten oon puoliks suomalainen. Äiti on aina ollu ihan paras, se on lääkäri ja on erittäin hyvä ammatissaan. Rakastan sitä yli kaiken, ja voin kertoo sille kaiken. Äiti on kertonu mulle, että siitä hetkestä asti kun se sai mut ekaa kertaa syliinsä niin se ei oo koskaan halunnu luopuu musta. Ja se ei oo, kunnes iskä halus luopuu musta.

Se ilmotti mut sisäoppilaitokseen koska se halus että saan laadukasta koulutusta, joka on paska puhetta. Oikeesti se halus musta vaan eroon että se saa tehtyä sen ja äidin suunnitelmat, mitkä ne suunnitteli 17-vuotta sitten. Joten jouduin jättää äidin ja mennä jonnekkin helvetin kartanoon. Aattelin että siitä tulee täyttä paskaa, mutta sit joku muuttu.

Mä tapasin sen, se on ehkä upein ilmestys ikinä. Felix Brown, on sen nimi. Heti kun näin sen ekan kerran, halusin tietää siitä enemmän.

Kun mä näin sen niin kliseisesti sanottuna mulla oli perhosii vatsassa ja mun kehossa meni kylmiä väreitä. Se oli kun magneetti joka veti mua sen puoleensa.

Mutta ei ei ei, se ei oo niin helppoa että kun sä ekan kerran näät sen niin se olis sun. Itse asiassa tässä tapauksessa se oli aika vaikeaa.

Felix ei puhunu paljoa muille, se oli vainoharhanen, arka ja ujo. Siitä liikku huhuja ja mun kaverit varotti mua siitä. Joka tapauksessa mä en pysyny kaukana siitä.

Siinä jätkässä oli paljon asioita josta kukaan ei tienny, asioita jota se salas kaikilta. Se ei päästäny lähelleen ketään, mutta mä halusin sen lähelle.

Sit siitä paljastu asioita, mutta se yks asia yllätti. Se asia on niin helvetin surullinen, että se satuttaa jopa mua.

Ja nyt mä toivotan sut tervetulleeks lukemaan mun ja Felixin tarinaa.

*Okeii, alotin sitten toisen tarinan koska mulle iski joku hirvee kirjotus hinku ja keksin hyvän juonen. Toivon että tuutte tykkää täst ja sillee XDD*