Paine kasvaa päässäni jatkuvasti mitä syvemmälle vajoan. Korvissani humisee, mutta kuulen pääni sisäisen äänen kertovan minun olevan aivan liian syvällä. Tahdon pois, pinnalle. Mieleni kirkuminen käy hetki hetkeltä sietämättömämmäksi, mutta en saa minkäänlaista ääntä keuhkoistani. Samalla tunnen hukkuvani ja olen varma etten kestä enää kauaa, mutta samalla tunnen voivani vain jäädä. Eihän ketään edes kiinnosta? Yhtäkkiä pohja tuntuu katoavan kokonaan. Panikoin. Koitan räpiköidä pinnalle mutta turhaan. Ranteeni palavat ja kyyneleet repivät kasvojani. Tulen hukkumaan jos jatkan yksin. Yritän huutaa minkä keuhkoistani irti saan, mutta miksi edes yritän? Tarvitsen apua. Haluan apua!
YOU ARE READING
Alla Veden
Short StoryKirjoitettu syksyllä 2017. Kaikki alkoi vain alakulosta ja harmaudesta, mutta syvemmälle mennessäni eksyin kokonaan. • #1 Mentalhealth (14.10.19) #1 Ystävät (3.11.19) #1 Yksinäisyys (5.1.20) #1 Perhe (6.7.20)
