I'll never forget you

•Part 12•

~Ava nk~
Astun sisään Violetin huoneeseen ja silmäni kostuvat näystä. Minun rakas pieni Violetini makaa sängyssä kiinni koneissa. Luke ottaa minut tiukasti tuohon kiinni ja silittää kättäni. Huomaan Benjaminin silmien hiukan myös kostuvan nähdessään rakkaan Violetinsa makaavan koneissa kiinni, elämä vain yhden koneen toimimisen päässä vielä ja kaulassa kaulatuet ja naama ruhjeilla.
(Alla oleva kuva)

Se näyttää niin rauhalliselta, niin rauhalliselta että voisi luulla tuossa olevan tuskatonta. Violet avaa raottaen varovasti silmiään. Silmäni alkavat kostumaan enemmän nähdessäni tuon silmät auki. Tuo katsoo ympärilleen hiukan tuskallisen näköisenä. Huoneen oveen koputetaan. Sieltä tulee lääkäri ja hoitaja. "Ai sinähän olet jo herännyt" lääkäri sanoo. Hoitaja hymyilee Violetille ja sen jälkeen meille. "Mi-mi-mis..." Violet saa suustaan sanottua. "Olet sairaalassa. Jouduit vakavaan kolariin mopollasi rekan kanssa. Onko kipuja?" Lääkäri ilmoittaa ja tiedustelee. "E-e-ei kai" Violet saa sanotuksi ja kääntää katseensa hitaasti mutta varovaisesti Benjaminiin. Tuo huomaa Benjaminin silmien olevan hiukan kosteat, mutta huulillaan varovaista hymyä. Violetin silmät kostuvat hiukan ja huulilleen myös nouse pieni hymy. "Hoitaja tutkii sinut nyt loppuun, minä lähden seuraavan potilaan luokse" lääkäri ilmoittaa ja poistuu huoneesta. Hoitaja tutkii Violetin ja poistuu huoneesta. "Violet" sanon ja tuon katse kääntyy minuun. Nousen Luken vierestä penkiltä halaamaan todella varovasti tuota.  "Miten sä voit?" Luke kysyy. "E-e-en tiiä. I-i-ihan hy-hyvin kai" Violet vastaa takoen sanojaan. Istun takaisin penkille. Benjamin tulee.lähemmäs Violetia, tuo painaa huulensa Violetin otsalle ja pitää.ködestä kiinni. "Olen ollut huolissani sinusta, pelkäsin ettet selviä" Benjamin sanoo irrotaessaan huulensa tuon otsalta. Violetin silmät kostuvat hiukan enemmän ja tuon poskille valuu kyyneleitä. Violet puristaa Benjaminin kättä "minullakin in ol-llut ikävä sinua, rakastan sinua" Violet sanoo ääni täristen. Aws söpöä. "Benjamin ota se penkki lähemmäs Violetin sänkyä ja mee siihe istuu ja pidä sen kädestä molemmin käsin kii ja kattokaa toisianii otan teistä striikit" Sanon. Luke naurahtaa "viimeinkin sinä laitat striikit, eihä siitä ookkaa ku viikko". Naurahdan ja otan kuvan. Todella moni tuli kysymään "miks Violet on sairaalassa??!!" "Onks Violet kunnossa??!" "Miks Violet on koneissa kiinni ja sil on niskatuki😭😭" "Voimia kaikille!!😭💕" Lähes tulkoon meille kaikille tuli tuommoisia viestejä, jopa itse Violetille, mutta ignoorasimme kaikki, nyt on vain tärkeintä, että Violet parantuu ja pääsee pois täältä ja noista koneista.

On mennyt jo kaksi tuntia ja kello olisi jo kuusi illalla. Olemme jutelleet niitä näitä ja Violetkin pystyy jo puhumaan kunnolla, vaikka tuskat ovatkin aika suuret. Meidän alkaisi olemaan kuulemma korkea aika ruveta lähtemään äidin mielestä kotiin, mutta Luke lupasi että voisin mennä tuolle yöksi ja se kävi ihme ja kumma äidille. "Sano terkkuja Violetille ja voimia minulta" Äiti sanoo oven ulkopuolella puhuessamme ja pussaa minua otsalle halaessaan minua. "Sanon" vastaan tuolle. Palaan takaisin Violetin huoneeseen, jossa Luke ja Benjamin pitävät Violetille seuraa ja olemme jopa saaneet jo tuon nauramaan kaikelle, vaikka se voisi olla monissa tapauksissa vaikeaa.

~Violet nk~
On ihanaa nähdä kaikki kolme luonani sairaalassa hoitamassa minua ja pitämässä minulle seuraa. Sillä välin, kun Ava oli juttelemassa äitinsä kanssa oven ulkopuolella Benjamin ja Luke kertoivat, ettei Ava ollut pitäny mitään yhteyttä kehenkään eikä hän ollut koulussa sillä välin kun olin täällä koomassa ja pakosti nukutuksessa pidetyn ajan. Se tuntui todella surulliselta, mutta suloiselta kuinka paljon Ava minusta todella välittää. Kun heräsin huomasin Benjaminin silmien kostuvat nähdessään minut makaamassa koneissa kiinnitettynä, mutta pieni varovainen hymy huulillaan nähdessään minut hereillä. Tuo sai myös minun tunteet pintaan, olen niin onnellinen että minulla on Benjaminin kaltainen poikaystävä. Ei olisi Benjaminista ulkonäön ja olemuksen perusteella näin ihanaa ja rakastavaa ihmistä, mutta hän on. Olen onnekas, että sain hänet itselleni, moni meidän koulussa tykkää tuosta ja haaveilee saavansa hänet itselleen, mutta nyt se on vaikeaa, meidän juttu on julkista.

Vähän ennenkuin Ava palaa huoneeseen Benjamin ottaa minusta ja hänestä kuvan, missä tuo pussaa minua ja kirjoittaa kuvaan "striikit tarjoo rakaz🔥😍" ja laittaa siihen tarran sieltä yökyläilystä, kun nukun tuon vieressä ja myös tarran missä pidämme toisiamme kädestä. Kun se on saanut valmiiksi kuvan, tuo laittaa sen omaan ms ja striikeille. Moni toistaa tuon snäpin uudestaan, varsinkin minun tuttuni ja semmoiset jotka ovat kusessa joko minuun tai Benjamininiin. Jotkut tulivat kysymään minusta, mutta tuo vain vastasi minusta tyhjiä kuvia. "Äidiltä terkkui ja paranemisia" Ava sanoo saapuessaan Luken viereen seisomaan. Luke ottaa tuota molemmin käsin tuota lantiolta kiinni ja vetää tuon syliinsä istumaan ja alkaa pussailemaan ja tekemään jotain muuta tuon kaulaa/n. Aws söpöä, en kestä. Minun on pakko ottaa tuosta striikit. Monet toistavat snäpin uudestaan ja osa vastaa minulle jotain ja vastaan vain joko minusta ja Benjaminista kuvia tai sitten Lukesta ja Avasta.

Kello alkaa häämöttämään kahdeksaa, kun Luken äiti tulee hakemaan kaikki kolme. Ennen lähtöä Ava vielä halaa minua ja lupaa tulla pian uudestaan. Benjamin pussaa huuliani ja vastaan tuohon ja sanoo "heippa rakas, nähään pian, rakastan sinua" hymyilen vain vastaukseksi ja sitten nuo lähtevät pois huoneesta. Pian lähtemisen jälkeen Benjamin alkaa snäppäämään minulle ja minä tuolle takaisin. Ja sitten tulee äitiltäni viestiä (m:minä ä:äiti)

Ä: joko kulta olet herännyy?💕😭
M: joo, heräsin joskus 4 maissa varmaankin.
Ä: ihanaa, tulemme huomenna katsomaan sinua, tarvitsetko mitään?💕💕
M: en minä tarvitse :)
Ä: okei, öitä rakas koko peeheeltä😘
M: öitä😘

~Ava nk~
Autossa monta tuntia istuminen on kauhean uuvuttavaa, mutta viimeinkin tuskallinen istuminen palkitaan ja pääsemme Luken pihaan. Taaperramme Luken kanssa vain suoraan tuon huoneeseen ja makoilemme tuon sängyllä. Tuo tulee melkein päälleni makaamaan ja alkaa suutelemaan huuliani ja kaulaani jättäen kaulaani pieniä ja isoja jälkiä, minä teen samoin tuon kaulalle.

×××××××
:333

Kertokaas heräskö millasia tunteita ilmaan teillä tekstistä ja kuvasta. Ja mitä mieltä olitte tästä osasta.

Liketkää💕