Girls from different worlds

9. Luku. Tanssipareja.

Lokakuu ja marraskuu hujahtivat ohi ja pian olikin jo joulukuu. Tylypahkan maita peitti paksu lumikerros. Yli puolet koulun tytöistä hätäilivät jo tanssiaisparien ja -mekkojen vuoksi. Luna istui kirjastossa ja tuijotti ulos ikkunasta. Hän huokaisi itsekseen. Hän, Luna Moonlight, Luihuinen, oli ihastunut Remus Lupiniin! "Hei Luna. Mitä sinä täällä teet?", kuului tuttu ääni tytön vierestä. Luna käänsi kasvonsa Remukseen ja nielaisi huomaamattomasti. "Mietin asioita", hän vastasi. Remus nyökkäsi ymmärtäväisesti. "Saako tähän istua?" Remus kysyi hivenen vaivautuneena. Luna nyökkäsi lyhyesti.

Remus istui häntä vastapäätä ja otti esille kirjan, joka käsitteli taikahistoriaa. Luna kääntyi katsomaan taas ikkunaan päin. "Onko sinulla vielä tanssiaisparia?" Remus kysyi. Luna katsoi poikaa ihmetellen. "Välitätkö sinä oikeasti siitä, mitä minä teen?" hän kysyi hiljaa. Remus tuijotti häntä hetken aikaa ja nyökkäsi. "Ei kai se haittaa?" poika kysyi huolestuneena. Luna pudisti päätään. "En ole tottunut sellaiseen. Kukaan ei ole koskaan huolehtinut minusta", hän selitti. "Olet puoliksi mörkö. Millaista se on?" Remus kysyi. Luna oli vaiti. Kyllä hän tiesi, että Remus tietäisi mikä hän oli, mutta hän oli kuvitellut pojan inhoavan häntä sen vuoksi.

"Yksinäistä. Useimmat, jotka tietävät mikä olen, eivät suostu tulemaan lähelleni", tyttö huokaisi. "Tiedän tunteen. Minullakin on salaisuuksia. Et varmaan tiedä, mutta olen ihmissusi", Remus kuiskasi. Hän jostain syystä luotti Lunaan, joka sillä hetkellä tuijotti häntä suu auki. "Sinä...mikä?" tyttö ihmetteli. "Siinä oli vastaus lentolehtisesi kysymykseen. Ethän kerro kenellekään?" Remus kysyi. Lunan kasvoille levisi huojentunut hymy. "Sinä et siis kierrä minua kaukaa, koska tiedät, miltä hyljeksittynä oleminen tuntuu?" hän kuiskasi. "On siihen muitakin syitä", Remus vastasi ja jatkoi kirjansa lukemista.

"Niin. Onko sinulla tanssiaisparia?" poika kysyi yhtäkkiä uudestaan. Luna hätkähti. Hän toivoi, että Remus olisi pyytänyt häntä parikseen, mutta arveli, että pojalla oli jo pari. Luultavasti se Fiona. "Ei. Ei ole", hän vastasi Remukselle ja tuijotti ikkunasta ulos. Oli alkanut sataa lunta. Valkoiset lumihiutaleet leijailivat alas kimmeltäen kauniisti. "Luna? Haluaisitko tulla minun kanssani joulutanssiaisiin?" Remus kysyi. Luna hätkähti ja tuijotti poikaa suu auki. "Sinä? Pyydät minua?" hän hämmästeli. Remus näytti odottavan vastausta kuin kuuta nousevaa. Luna hymyili pojalle. "Voinhan minä tulla", hän vastasi hymyillen yhä leveämmin. Remus hymyili takaisin.

Yhtäkkiä Luna tajusi, että poika suuteli häntä. Hän räpytti epäuskoisena silmiään, mutta tajusi jotenkin hämärästi, että vastasi suudelmaan. Pikaisesti hän vetäytyi taaksepäin. "Anteeksi", Remus sanoi katsoen häntä silmiin. Luna ei vastannut mitään vaan suuteli Remusta uudelleen ja tällä kertaa pidempään. "Ulos!" kuului matami Prillin kipakka kivahdus. Luna ja Remus säpsähtivät kauemmas toisistaan, keräsivät tavaransa ja pakenivat käytävään. "Nähdään viimeistään joulutanssiaisissa", Remus huikkasi ja lähti itsekseen vihellellen jonnekin, luultavasti Rohkelikko torniin.

***
James, Sirius ja Peter istuivat oleskeluhuoneessa vakiopaikallaan ja kaikki kolme olivat omissa maailmoissaan. James yritti päättää kenet pyytäisi kanssaan tanssiaisiin. Lilyn vai Fein? Toisaalta hänhän voisi pyytää Feitä ja sitten tanssittaa Lilyä kerran ystävinä. Hän oli huomannut, ettei roikkunutkaan enää Lilyn perässä, vaan tasapainotteli nyt Lilyn ja Fein välissä. Remus palasi kirjastoreissultaan ja vihelteli yhä erittäin tyytyväisen näköisenä. "Hei Kuutamo. Mikäs sinua nyt noin vihellyttää?" Sirius kysyi kehottaen Remusta istumaan alas.

"Joko teillä on tanssiaisparit?" Remus kysyi. James, Sirius ja Peter pudistivat päätään. "Hetkinen? Tarkoitatko sinä, että sinulla on jo?" Sirius kysyi järkyttyneenä. Remus nyökkäsi virnistäen. "Kuka se on?" James uteli. "Luna", Remus kertoi ja katsoi, kun James ja Sirius putosivat tuoleiltaan. "Mitä? Sinä pyysit häntä?" Sirius ihmetteli melkein huutaen. Oleskeluhuone hiljeni. "Jatkakaa vain juttujanne. Täällä ei ole mitään mielenkiintoista", James tokaisi ja kääntyi Remukseen päin. "Milloin?" hän kysyi. "Äsken. Näin hänet kirjastossa", Remus vastasi eikä vieläkään lopettanut virnuilua.

"Okei. Selvitetäänpäs tämä nyt", Sirius sanoi ja raahasi Remuksen makuusaliin. James ja Peter seurasivat perässä. Kun ovi oli kiinni, Sirius aloitti kyselynsä. "Mitäs meidän Kuutamoisemme on oikein puuhannut kirjastossa?" hän kysyi. "Pyytänyt Lunaa joulutanssiaisiin ja suudellut häntä", Remus vastasi kuuliaisesti. Sirius ja James, jotka olivat istuneet Siriuksen sängyllä, tippuivat maahan. "Mitä sanoit?" Sirius älähti. "Kuulit kyllä", Remus vastasi. "Oho! Kuutamo on alkanut toimia!" James riemastui. "Älkää viitsikö. Sitä paitsi. Eikö teidänkin kannattaisi etsiä parit?" Remus kysyi.

Hetkessä olivat James ja Sirius poissa. James lähti etsimään Feitä, Sirius jotain satunnaista kaunista tyttöä, joka tulisi vastaan. James löysi onnekseen Fein ja tämän ystävät suuresta salista. Määrätietoisesti hän marssi Korpinkynsien pöydän luokse. Alanne, Eva ja Fiona alkoivat heti kuiskia. James tiesi, että kolmikko oli niitä tyttöjä, jotka olivat ihastuneita häneen tai Siriukseen, vaikka eivät sitä näyttäisikään. Fei katsoi häntä tutkimattomasti. Tyttö hymyili kohteliaasti. "Miten menee neidit?" James kysyi matkien Siriusta. Tytöt, jopa Fei alkoivat kikattaa. James virnisti hurmaavasti, sitten hän vakavoitui hiukan.

"Tulisitko käymään Fei? Olisi hiukan asiaa...siitä...yhdestä jutusta", hän kysyi esittäen tahallaan, että hänellä olisi jotain salaista asiaa. Fei nyökkäsi, vaikkei tiennytkään mitä James tarkoitti "sillä yhdellä jutulla". He lähtivät salista ja kävelivät tyhjään käytävään. "Mistä jutusta?" Fei kysyi heti. James virnisti. "Tekosyy. Halusin vain saada ystäväsi epäilemään jotain salaista. Toivottavasti ei haittaa", hän virnisti. "Miksi sinä sitten halusit jutella kanssani?" Fei kysyi näyttäen toiveikkaalta, mikä ihmetytti Jamesia. "Tulisitko kanssani joulutanssiaisiin?" James kysyi suoraan. Fein kasvoille levisi hymy ja tytön silmät sädehtivät.

"Tottakai!" hän hihkaisi, mutta vakavoitui yhtäkkiä. "Etkö aiokaan pyytää Lilyä?" hän ihmetteli. James kohautti olkiaan. "Ei hän olisi suostunut. Parempi kysyä suoraan jotakuta muuta", hän selitti. Fei hymyili jälleen. "No. Menen muiden luokse", hän ilmoitti ja oli lähdössä. James tarttui tytön käteen ja tunsi, miten tämä värähti. "Tuota noin...minä vain sitä, että missä me tapaamme sitten joulutanssiaispäivänä? Tai siis, kun olen johtajapoika, joten minun ja Lilyn pitää avata tanssiaiset pariemme kanssa", hän kysyi. "Eteisaulassa", Fei vastasi ja lähti.

***
Sirius maleksi käytävää pitkin ja huomasi vähän matkan päässä tyttö joukon. Hän tajusi, että tytöt olivat seitsemäsluokkalaisia ja, että heitä oli varmaan jokaisesta tuvasta. Hän tunnisti joukosta Azarin, Violetin, Alannen, Evan, Fionan, Fein, Hannahin, Rionachin ja kolme Puuskupuhia Savannah White, Lucy Goldstein ja Heidi Bayliss. Hän käveli tyttöjen luokse. "Kas vain. Tervehdys neidit. Mikä kokous täällä on?" hän kysyi. Azar pidätteli nauruaan Violetin takana. Muut tytöt näyttivät olevan sulaa vahaa, jopa Fei, jonka Sirius oli huomannut haikailevan Jamesin perään.

"Mihin sinä muut Kelmit jätit?" Azar ihmetteli. Sirius virnisti. "Älä huoli sisko hyvä. Remus jäi makuusaliin odottamaan minua ja Jamesia. Me katsos lähdimme metsästämään tanssipareja." Fei ja hänen ystävänsä virnistivät toisilleen. Sirius tiesi, että James oli pyytänyt Feitä parikseen. Hän katseli hetken aikaa arvioiden tyttöjoukkoa. Kaikki ehkä Feitä ja Azaria lukuunottamaatta halusivat hänen parikseen. Sirius päätti kysyä Alannea. "Ajattelin vain, että sinä sattaisit olla vapaa Alanne?" hän totesi hurmaavasti. "Olen minä", tyttö vastasi. "Se on sitten sovittu. Näkyillään neidit", hän huikkasi jatkaessaan matkaansa.