Vihollisia, kavereita vai jotain muuta?|| Drarry

Luku 13

Jouluaattoaamuna Draco heräsi omasta sängystään. Hänen käsiensä välissä nukkui Harry Potter, joka kuorsasi niin hiljaa, että sitä hädin tuskin kuuli. 

Sitten Draco tajusi yhden asian. Hän ei ollut nähnyt painajaisia. Oikeastaan, hän ei ollut nähnyt yhtäkään unta koko yönä. Siksi hänellä ehkä olikin niin latautunut olo.

Hän painoi hellän suukon Harryn otsalle. "Herätys." Harry ei reagoinut millään tavalla. Draco hiplasi hänen niskahiuksia. Se sai Harryn liikahtamaan hieman, mutta hän ei herännyt vieläkään. Draco painoi heidän nenänsä yhteen ja kuiskasi, "Herätyyyyyys."

Harry avasi silmänsä. Hän säpsähti nähdessään Dracon niin lähellä. "Hui saakeli!" hän mumisi.

"Huomenta prinsessa!" Draco toivotti aurinkoisesti.

Harry tönäisi häntä kevyesti. "Sä olet se prinsessa tässä parisuhteessa", hän ilmoitti. Draco mutristi suutaan, muttei kieltänyt asiaa. Sen sijaan hän yritti nousta ylös, mutta Harry veti hänet takaisin. "Älä mene ihan vielä. Mä en ole vielä tarpeeksi hereillä."

Draco suostui jäämään vielä hetkeksi Harryn viereen. "Mitä me tänään tehdään?"

"Mennään Tylyahoon ostamaan joululahjoja", Harry vastasi nopeasti kuin asia olisi juuri juolahtanut hänen mieleensä. Ilmeisesti se olikin. "Voi perse", hän manasi, "miten mä oikein unohdin kaikki lahjat?"

Draco huokaisi. "En tiedä, mutta parempi olisi lähteä mahdollisimman pian ostamaan niitä."

Joten he kampesivat itsensä ylös sängystä.

"Missä Blaise muuten on?" Harry kysyi nähdessään toisen sängyn olevan tyhjä.

Draco kohautti olkiaan. "Veikkaisin, että Padma Patilin kanssa jossakin."

He pukeutuivat. Draco antoi Harryn lainata luihuisten huispausjumpperia, mutta tämä piti omat housunsa, joita oli käyttänyt edellisen päivän. Draco taas veti jalkaansa mustat farkut ja vaalean kauluspaidan.

Draco kävi pesemässä hampaansa, mutta Harry ei voinut, sillä hänen harjansa oli rohkelikkojen makuusalissa. Draco kyllä tarjosi leikillään omaansa lainaan, mutta Harry kieltäytyi. Kammattuna huolellisesti hiuksensa, Draco oli vihdoin valmis, ja he pääsivät lähtemään aamiaiselle. 

Kello oli kymmentä yli yhdeksän, kun he saapuivat Suureen saliin. Harry ohjasi Dracon suoraan rohkelikkojen  pöytään, sillä tämä ei ollut vielä syönyt siellä kertaakaan. He löysivät Ronin ja Hermionen pöydän keskivaiheilta.

Heidät nähdessään Ron irvisti. "Olisihan se pitänyt arvata."

"Draco vain esitteli mulle luihuisten tupaa. Ja sitten mä nukahdin sinne. Sori, kerron ensi kerralla mihin olen menossa", Harry sanoi nopeasti ja otti paikan ystäviään vastapäätä. Hermione näytti poikkeuksellisen väsyneeltä. Hän nojasi Roniin ja pureksi hajamielisesti sämpylää. 

Draco istahti Harryn viereen ja nappasi croissantin korista. "Luihuisten pöydässä on paremmat ruoat."

"Varmasti", Harry sanoi sarkastisesti ja kaatoi kahvia kuppiinsa. Sitten hän kaatoi sinne ison lorauksen maitoa ja hörppäsi kupin reunasta.

"Katso, näin juodaan kahvia", Draco sanoi ja kaatoi oman kuppinsa piripintaan. Sitten hän nosti sen huulilleen ja joi.

"Juotko sä muka aina kahvia mustana?" Harry ihmetteli. Kun Draco nyökkäsi, Harry sanoi, "Hyi."

Hetken päästä Neville Longbottom liittyi heidän seuraansa. "Huomenta Harry", hän sanoi istuessaan Hermionen viereen. Sitten hän huomasi Dracon, joka nojasi Harryn olkapäähän. "Huomenta, öh Draco." Neville nyökkäsi hieman kiusallisesti Dracolle, joka nyökkäsi kohteliaasti takaisin.