Vihollisia, kavereita vai jotain muuta?|| Drarry

Luku 14

"Kas, kas", Rita Luodiko sanoi venytellen sanojaan. "Mitäs meillä on täällä?" Hänen kasvoillaan oli ilme, joka sai Harryn melkein kiroamaan hänet. 

Harry hyppäsi pystyyn lumihangesta. Hän tarjosi Dracolle kättään, mutta tämä nousi omin neuvoin. "Tuo on yksityisyyden rikkomista", Harry sanoi rauhallisesti, vaikka hän tärisi raivosta. Hän ei voinut uskoa, että joutui yhä kärsimään tuon naisen takia.

Luodiko ei ollut kuulevinaan. "Te kaksi saatatte päätyä etusivulle. Siitä tulee vuoden mehukkain uutinen. Harry Potter, velhomaailman pelastaja, tapailee kuolonsyöjän kanssa."

"Draco ei ole mikään vitun kuolonsyöjä", Harry huusi. "Joten sä voit painua helvettiin naurettavien uutistesi kanssa."

Luodiko hymyili maireasti. "Voi pieni, minä teen vain työtäni."

Harry avasi suunsa sanoakseen jotain, mutta Draco vaimensi hänet. "Mennään Harry, meidän ei tarvitse välittää hänestä."

Harry antoi Dracon viedä hänet pois Luodikon luota. Hän oli tyrmistynyt. Kuinka se nainen kehtasi?

"Harry, rauhoitu", Draco sanoi. "Ihan sama, vaikka me päädytään lehteen. Sä tiedät, ettei ketään tässä koulussa kiinnosta."

"Ei ehkä tässä koulussa, mutta lehti jaetaan ympäri maailmaa", Harry sanoi.

"No mitä sitten? Haittaako sua ihmisten mielipiteet?"

Harry veti syvään henkeä. Hän oli oppinut olemaan välittämättä muiden mielipiteistä. Mutta eniten häntä huoletti Dracon puolesta. "No okei. Katsotaan miten tilanne etenee."

* * * 

Lopun jouluaaton he viettivät yhdessä kirjastossa. He eivät kuitenkaan opiskelleet, juttelivat vain.

Kun kello alkoi lähestyä yhdeksää, he päättivät lähteä.

"Mä vaan mietin, että ehkä sen takia mä nukuin niin hyvin viime yönä, että sä olit siinä", Harry sanoi, kun he astuivat ulos kirjastosta.

"Voi olla", Draco sanoi mietteliäästi. Sitten hän kääntyi Harryyn päin luihuismainen hymy kasvoillaan. "Haluatko kokeilla uudestaan? Siis ihan testin vuoksi."

"Mikä ettei", Harry vastasi. "Mutta voidaanko nukkua mun sängyssä?"

"Joo. Mutta entä sun huonekaverit?"

Harry mietti hetken. Hän sai hyvän idean. "Nähdään kohta Suuren salin edessä. Käy hakemassa kaikki sun tavarat, mitä tarvitset. Mä käyn nopeasti mun makuusalissa hakemassa yhden jutun."

Draco ei kysellyt mitään, vaan lähti kohti tyrmiä hyvästeltyään Harryn. Harry hymyili. Draco hyvästeli hänet aina ihan kuin he eivät olisi tapaamassa moneen päivään, vaikka oikeasti he erosivat vain pariksi minuutiksi.

Harry juoksi portaat ylös pikavauhtia ja melkein kaatoi pari pientä oppilasta matkallaan. Hän saapui hieman hengästyneenä lihavan leidin luokse ja sanoi salasanan. Leidi heilahti sivuun, ja Harry astui muotokuva-aukosta sisään.

Oleskeluhuoneessa oli jonkin verran ihmisiä, sillä oli kello oli sen verran, ettei kovin moni ollut nukkumassa, mutta kukaan ei enää vaellellut käytävilläkään. Harry huomasi Ronin ja Hermionen, jotka juttelivat Nevillen kanssa takan äärellä. Hän huiskautti heille nopeasti kättään ja jatkoi matkaansa makuusaliin.

Siellä hän etsi näkymättömyysviitan laukustaan, nappasi sen mukaansa ja kiiruhti portaat takaisin alas. Hän tiesi, että Dracolla oli paljon lyhyempi matka Suurelle salille, joten hän yritti olla nopea.

Draco ei kuitenkaan ollut vielä tullut paikalle, kun Harry saapui Suuren salin eteen. Hetken odottelun jälkeen tuttu blondi ilmestyi tyrmiin vievästä käytävästä.