Baby Draco - Drarry

Sairaalasiipi

Harryn nk

Olin Dracon kanssa hippaa järven rannalla, Tylypahkan takapihalla. Aurinko oli laskemassa, jonka takia taivas punersi ja järvi oli tyyni. Draco pyöri niityn rinnettä alas ja juoksi sen jälkeen rinteen täysiä takaisin ylös. Ihmettelin pojan kuntoa ja sitä, miten hänen päänsä kesti pyöriä noin pitkän mäen monta kertaa putkeen.

"Hallyyy, mennäänkö uimaan?" Draco huusi mäen päältä. 

Itse istuin lepuuttamassa varpaita laiturin päässä. "En mä oikein tiedä. Sinne ei sais mennä." 

Draco lannistui heti. "Mutta, kun mä haluan uida. Tää on ihan tyhmää. Mä en mee sisälle enää koskaan, jos ei ensin uida!" Draco uhitteli. 

Nousin ylös ja kävelin pojan luokse. Polvistuin hänen eteen ja laskin käteni tämän olkapäille. "Kuule, mä tiedän missä me voidaan uida luvan kanssa." 

"Missä, missä? Kerro heti! Mennään jo, tule!" Draco lähti juoksemaan rinnettä alas.

"Ei Draco! Ei sinne! Tuu takasin sieltä, en mä järveä tarkottanu ja varo nyt sitä kiveä siinä!"  Varoitin poikaa liian myöhään sillä tämä lensi kuperkeikoilla rinteen alas. "DRACO!" Huusin ja lähdin kovaa vauhtia juoksemaan alas mäkeä. 

 Sydämeni jätti yhden lyönnin välistä, koska Draco ei liikkunut tai ääntänyt millään tavalla. Viimein pääsin hänen luokseen. Hänellä oli silmät kiinni, mutta näin hänen rinnasta, että hän hengitti, onneksi. 

"Draco? Kuuletsä mua, pliis herää!" Taputin pojan poskia hellästi. 

Ei mitään reaktiota. Silmänurkkaani nousi kyynel. Nostin pienen pojan syliini ja lähdin juoksemaan kohti linnaa niin kovaa kuin pääsin. Linnan ovella seisoi Hermione ja Ginny. 

"Heii mitä tapahtui?" Hermione ihmetteli. 

"Draco lensi ja nyt se ei herää." Sanoin ja jouduin hidastamaan vauhtia, koska kuntoni meinasi pettää. 

"Anna me viedään Draco sairaalaan sun puolesta." Hermione sanoi nopeasti. 

"Menkää nopeasti!" Sain sanottua itkuisena ja hengästyneenä. Jalkani menivät veteläksi ja lysähdin maahan. "Ei, mä en voi vaan jäädä tähän. Mun on pakko saada tietää mitä Dracolle kävi." Nousin vaivalla ylös polvet tutisten. 

***

Olin sairaala siiven ovella. Aukaisin sen aika tarmokkaasti ja astelin sisään ilmeisesti heikon näköisenä, koska Ginnyn ilme oli järkyttynyt kun näki kasvoni. 

"Istu hyvä mies alas ennen kuin pyörryt." Matami Pomfrey käski. 

"D-Draco, onko sillä kaikki h-hyvin?" Sain sanottua samalla yrittäen mennä Dracon sängyn viereen. 

"Joo on, lievä aivotärähdys vain, ei muuta. Jättäisin hänet tänne vielä yöksi. Voit jäädä hänen luokse jos haluat. Hän on sen verran pieni, että läheisen turva on tälle tärkeää." Pomfrey selosti ja sekoitti jotain lientä mukissa. "Tuossa, juo tämä. Se auttaa huonoon oloon." Matami ojensi mukin minulle. 

Onnekseni siinä oli vain kurpitsakeittoa. Join mukin nopeasti alas.

"En olisi uskonut, että jonain päivänä ajattelisin Malfoyn olevan söpö." Ginny naurahti. 

"Kyllä mä olisin voinut", suustani lipsahti, jonka takia punastuin samalla sekunnilla "siis tarkoitan, että eihän Draco mikään rumin ihminen maailmassa ole. Jos mietti vaikka... ööö... Voldemortia!" Takeltelin vielä punaisempana mitä aikaisemmin. 

"Ohhoh en olis uskonu kuulevani tuota lausetta sun suusta." Hermione pukkasi minua kylkeen.  

***

Yleinen nk

Seuraavana aamuna Draco oli päässyt varhain pois sairaalasta Harryn kanssa. He olivat söneet siellä aamupalan, jonka jälkeen he olivat menneet suointa tietä vaihtamaan kaavut ja tunnille. 

Muut rohkelikon oppilaat olivat sopineet, että he voisivat vahtia aina Dracoa silloin, jos heillä on hyppyä, mutta Harrylla taas ei, koska pieni lapsi ei viihdy oppitunneilla montaa tuntia päivässä. Ensimmäisellä tunnilla Dracon oli pakko tulla Harryn mukaan, koska kenelläkään ei ollut hyppyä. Tämän tunnin jälkeen Hermionella olisi hyppy, koska hänellä ei enää viime vuoden jälkeen ollut ennustusta toisin kuin meillä. 

"Sä olet niin ihana Hally, ja Helmione on myös tosi kiva." Draco katsoi meitä sädehtien luokan perällä. 

"Entä mä?" Ron paheksui. 

"Ööö et." Draco sanoi. 

"Miksi? Et säkään ole sitten kiva." Ron sanoi. 

"Ron, se on pieni lapsi. " Hermione huudahti. 

"Silti, se on Malfoy." Ron sanoi halveksien. 

"Anna mulle sun suklaasammakko niin sitten olet kiva." Malfoy kiristi. 

"Just joo, no ota siitä. Mulla niitä riittää." Ron ojensi sammakon Dracon käsiin. 

"Jee! Nää on palhaita. Mun lempihelkkuja!" Draco hihkui. 

"Onko Draksu edelleen sairaala siivessä?" Pansy puhui Blaiselle eturivissä.

"Draco on tässä." Osoitin pientä poikaa, joka istui sylissäni.

"Hitto sun kanssas Potter! Katso nyt mitä sä sait aikaan. Voi pientä, aivan avuton!" Pansy kipitti Dracon luokse silittämään tämän poskea.

Draco läppäsi Pansyn käden irti. "Hally, käske toi pois mun luota. Mä en jaksa Pansya nyt." 

Parkinsonin suu loksahti auki ja marssi eturiviin leuka pystyssä.

Hermione, Ron ja Harry alkoivat nauramaan kovaan ääneen. 

"Näittekö te sen ilmeen?!" Ron hihkui hiljaa.

"Ihan oikein sille-" Hermione sai sanottua naurun keskeltä.

Tunti sujui hyvin, mutta liian nopeasti. Draco ei meinannut aluksi päästää minusta irti, mutta kuulessaan Hermionen lempeän äänen. Hän irroitti viimein otteen minusta. Olin todella kiintynyt siihen poikaan, vaikka olin katsonut häntä vasta alle vuorokauden. Tuntui kuin joku puuttuisi minusta, kun Draco ei ollut lähelläni. Vaikka välillä Dracon perään katsominen oli raskasta, silti hän on niin söpö, ihana ja avuton.