Luku 1. Malfoy

489 14 14
                                    

"Tänään oli se päivä, kun aloittaisin viidennen vuoteni tylypahkassa." Ajatteli Harry maatessaan sängyllään Dursleyjen yläkerrassa. "Tänään pääsisin taas melkein koko vuodeksi pois Dursleyiden ta...
Harryn ajatus jäi kesken kun Petunia Dursley- Harryn täti- Hakkasi ovea.
Harry heitti peittonsa sivuun ja murahti pienesti, kun puki farkkujaan jalkaan.

-Tule jo kakara! Kuulin keittiöstä, ääni kuului sedälleni Vernonille.

-Puen vaatteita! Huusin takaisin.

Olin ottamassa paitaani tuolin selkänojalta, kun kuulin pienen muminan kaapistani.
Avasin kaappini varovasti ja hätkähdin pienesti, kun näin kotitonttu Dobbyn jalat henkareista roikkuvien vaatteiden ali.

-Dobby, se olet vain sinä, sanoin siirtäessä vaatteita sivuun ja antamassa kotitontulle tietä.

-TULE JO TAI ET SAA OLLENKAAN RUOKAA! Vernon huusi alakerrassa.

Jätin Dobbyn huoneeseeni ja pikakävelin portaat keittiöön.

-Pannulla on vielä yksi kananmuna sinulle. Sanoi Petunia tylysti.

Katsoin Dudlyn-pullean serkkuni- lautaselle ja näin hänen lautasellaan kolme munaa. Käänsin pääni takaisin pannuun pudistin päätäni pienesti, samalla kun nostin kylmän kananmunan lautaselleni.

Vihdoin oli aika lähteä Kings crossin asemalle. Dursleyt jättivät minut tienlaitaan ja kaahasivat pois

-Ihankuin heillä olisi kiire johonkin, mumisin itselleni katsoen pienenevää autoa.

Menin laitureiden 9 ja 10 väliin, katsoin nopeasti kelloa, joka näytti 10.57, juoksin seinän läpi ja kiiruhdin junaan etten myöhästyisi.

Kun pääsin junaan, etsin vaunuosaston jossa olivat parhaat kaverini Ron, Hermione ja Ginny. Tiesin että Ginny oli ihastunut minuun, mutta minä en tuntenut samoin. En ollut ihastunut keneenkään.

-Hei Harry, sanoi Ginny ennen muita.
-Hei Ginny, ja Ron ja Hermy.

Istuin Ginnyä ja Herminoea vastapäätä, Ronin viereen. Osuin vahingossa ranteellani Ronin kyynärpäähän ja päästin pienen vingahduksen.
Ron katsoi minua hetken oudosti, mutta annoin asian olla. Käteni on ollut aika arka eilis illan jälkeen, viiltelin-taas. En ole kertonut kenellekkään asiasta. Viiltelin kerran, jäin koukkuun ja nyt en pysty lopettamaan ja olen häpeissäni siitä.

Kun pääsimme sisälle linnaan, istuin kavereideni kanssa rohkelikon pöytään, katsoimme lajittelun ja hurrasimme aina kun joku tuli rohkelikkoon. Lajittelu oli päättynyt, oli aika syödä. Minua rupesi aina ahdistamaan ruuan ympärillä, olin tänään syönyt yhden kananmunan ja nyt tuntuu siltä, että oksentaisin jos söisin yhtään mitään muuta.
Sanoin kavereilleni,

-Minulla ei ole nälkä, joten käyn vain vessassa ja menen suoraan oleskeluhuoneeseen, tulkaa sitten perässä kun olette syöneet.

-Okei, vastasivat Ginny ja Hermione, samalla kun Ron yritti mahduttaa neljää kanankoipea suuhunsa samaan aikaan, se näky toi minulle huonon olon. Kiihdytin vauhtiani ja juoksin suoraan poikienvessaan ja oksensin sielä pönttöön.
Kun olin saanut kaiken ulos tulin kopista ulos ja näin, että Malfoy oli pesemässä käsiään altailla, olimme kahdestaan vessoissa. Olin aina vihannut häntä, mutta ajattelin olla kuin hän ei olisikaan siinä.
Kun Malfoy sai kätensä kuivattua, hän sanoi

-Tuliko Potterilla masu pipi? Kysyi Malfoy ärsyttävän säälivällä äänellä.

-Pää kii Malfoy, vastasin platinablondille joka nyt tuijotti minua vihaisesti.
Draco tuli lähelleni, työnsi minut seinää vasten ja sanoi

-Minua. Ei. Loukata. Potter.

Malfoy irroitti kätensä kaulastani ja lähti taakseen katsomatta pois vessoista. Hyvä vaan, koska katsoin alas ja tajusin saaneeni stondiksen.

-Voi vittu, huudahdin ja lukittauduin vessaan.

Ainoa asia mitä pystyin ajatella juuri nyt oli se, että Malfoy, Draco vitun Malfoy antoi minulle juuri stondiksen

Drarry fan fiction (suomiWhere stories live. Discover now