Drarry fan fiction (suomi

Luku 12. Lajitteluhatun laulu

Istuimme tänään aamupalalla, söimme- kaikki muut, paitsi minä-, kun Fred sanoi
-Tänään tulee tylypahkan kirjeet.

-Lähettääköhän ne Hermionen, Lunan ja Harrynkin kirjeet tänne, mietti Fred.
Kun posti tuli George meni hakemaan sen, hän tonki postia ja jakoi ne.

-Ginnylle, Ronille, minulle, Fredille, Harrylle, Percylle, Hermionelle, Lunalle ja toinen kirje Harrylle. Luetteli George. Otin kirjeeni, avasin tylypahkan kirjeen ja työnsin toisen taskuun.

-Lähdetäänkö Viistokujalle samantien? Kysyi Molly.

-Kyllä, me olemme valmiit. Vastasi Arthur vaimolleen ja nousi pöydästä.
Otimme hormipulveria ja katosimme viistokujalle. Yhtäkkiä tunsin käden vetävän minua pikkukujalle. Näin, että vetäjä oli Draco. Suutelin Dracoa ja tämä vastasi siihen lempeästi.

-Hei Draco, sanoin pojalle näyttäen mahdollisimman söpöltä. Ja Draco huomasi sen, koska sanoi seuraavaksi hymyillen
-Olet tosi söpön näköinen, voisin vaikka syödä sun naaman. Ja suuteli minua uudestaan.

-Olet kaikki mitä olen koskaan halunnut, sinulla on hyvä persoona, ulkonäkö, hymy, silmät, äänesi kaikki.

-Ääneni? Kysyi Draco kummastuneena.

-Joo, kuulostat aina niin rauhalliselta.

-No voi kiitos, vastasi vielä poika. Halasin tätä tiukasti ja lähdimme pikkukujalta takaisin viistokujalle yhdessä.

Kun olimme valmiit viistokujalla, lähdimme takaisin kotikoloon. Ja yhtäkkiä olikin aika lähteä, lähdimme koko porukka yhdessä kings crossin asemalle. Kiipesimme junaan.

-Voimmeko istua Dracon kanssa? Kysyin.

-Minä ja Luna etsimme jonkun toisen vaunun. Vastasi Ron.
Löysimme Dracon, hän ostui yksin siinä vaunuosastossa. Hän piristyi, kun näki meidän tulevan.

-Hei, sanoi Draco hiljaa.

-Hei, vastasin Dracolle, kun näin tämän mustansilmän. Istuin Dracon viereen, silitin tämän polvea ja nojasin pääni tämän rintaan. Istuimme Dracon kanssa hetken, kunnes Draco sai sanotuksi muille
-Menemme Harryn kanssa käytävään.

-Okei, vastasi Hermione katsoen minua ja Dracoa surullisella ilmeellä. Lähdimme ulos ja suljin oven perässäni.

-Mitä naamallesi on käynyt? Kysyin Dracolta ja sivelin tämän poskea.

-Isäni. Vastasi Draco.

-Olen hyvin pahoillani Draco, sanoin Dracolle. -Isäsi takia.
Draco oli käynyt istumaan lattialle, minä istuin tämän viereen ja halasin häntä lujaa.

-Voit unohtaa isäsi nyt olet minun kanssani.
-Olemmeko me valmiit nousemaan ylös?

-Joo, vastasi Draco, näytti sen hymyn jonka halusin nähdä, nousi ja veti minut perässään.

-Hymy sopii sinulle, sanoin Dracolle, astuessamme sisään vaunuosastoon, jossa istui Hermione ja Ginny.
Draco istui penkille, tyttöjä vastapäätä ja minä käperryin tämän syliin.
Jutellimme tyttöjen kanssa niitä sun näitä. Aika menee niin nopeasti, kun juttelee mukavia ja pitää kivaa. Ja nopeammin kuin tajusinkaan, olimme perillä tylypahkassa. Käymässä kuudennetta vuottamma, kaikki paitsi Ginny joka aloittaisi vasta viidennen vuotensa. Astuimme ulos junasta ja kuljimme vaunuissa loppumatkan linnanporteille.
Lajittelu alkaisi tuotapikaa. Istuimme suuressa salissa, kun Minerva McGarmiwa tuli suureen saliin ykkösluokkalaisten kanssa. Hän johdatti pienet velhot ja noidat salin toiselle puolelle, missä oli jakkara ja jakkaran päällä vanha hattu. Kun hattu avasi suunsa moni ykkösluokkalainen hätkähti, ja lajitteluhattu alkoi laulaa:

Vuosituhansia ja sukupolvia,
Niin pitkään kuin voin muistaa
On minut tuotu esiin vuosittain
Ensimmäisenä syyskuun iltana
Uudet ekaluokkalaiset laittavat päähänsä
Ja minä kerron mihin he kuuluvat
Mutta ensiksi antakaa minun
Laululla itseäni viihdyttää.

Joka vuosi yritän selventää
Valaista ja opastaa teitä
Jokaisen tuvan historiasta,
Luonteesta ja hyveestä
Mielikuvat neljästä tuvasta
Usein ovat vääristyneet
Joten tässä minä olen, Lajitteluhattu,
Ja minä teidät lajittelen!

Korpinkynsien tarina menee niin,
Aivoja vain, ei muuta lain
Rohkelikolle taas menoa ja meininkiä,
Kaikki järki ikkunasta ulos heitettynä
Luihuisista olen kuullut sanottavan,
Eniten merkitsee veri vain
Ja Puuskupuh yleensä vaikuttaa,
Kuin nimi pelkkää kuraa ois.

Esimerkiksi ota lapsi, joka
Vielä saattaa pelkuri olla
Mutta laita hänet Rohkelikkoon
Ja hänestä tulee voimakas
Tai laita lapsi, joka alussa
On kaikissa opinnoissaan muita jäljessä
Korpinkynteen, hän opiskelee ankarasti
Pysyäkseen ystäviensä tahdissa.

-Millon tää loppuu, kuiskasin Ronille ja Hermionelle vieressäni.
He kohauttivat olkiaan vastaukseksi.

Laiska lapsi Luihuisessa
Voi oppia kunnianhimoa
Lapsi ilman ystäviä saattaa löytää lämmön
Puuskupuhissa suopeana
Hyvin vähän laitan painoarvoa
Yksitoistavuotiaan teoille
Ei se ole tupa, johon lapsi parhaiten sopii
- On se tupa, jota lapsi eniten tarvitsee.

En tällä tarkoita sanoa, että lajittelu paha olisi
Mutta on enemmän, paljon enemmän
Tylypahkaa kuin pelkkä tupa, johon kuulut
Mutta se on tarpeeksi minusta nyt
Varoitukseni ovat kerrottu
Ja täällä ekaluokkalaisia, jotka tarvitsee lajitella
Joten lajittelu alkakoon!

McGarmiwa alkoi taas luetella nimiä ja lapsia tuli sitä mukaa jakkaralle istumaan.
Katsoimme lajittelun ja, kun lajittelu päättyi lautaisemme täyttyivät ruuasta. Aloimme syömään, minä söin tosiaan taas vähemmän kuin muut. Mutta pidin silti ne sisälläni, en vain pystynyt enää syödä.