Drarry fan fiction (suomi

Luku 5. Kaikki on hyvin Draco

Draco oli nykyään tosi usein luonani sairaalasiivessä. Tuijotin häntä niin usein, hänen silmänsä ovat niin lumoavat ja hänen tukkansa, joka on kammattu aina yhtä siistiksi. En enää pystynyt olla ollenkaan ajattelematta häntä. Hän oli tähän mennessä parhain asia mitä elämässäni on tapahtunut. Olin niin onnekas että omistin hänet, ajattelin.

Hymyilin tuijottaessani Dracoa. Draco joka oli sänkyni jalkopäässä tekemässä muodonmuutosten läksyjä huomasi hymyni ja kysyi
-Mitä? Liian söpöllä äänellä. Pakahduin onnesta ja sanoin tälle
-Olet vain niin söpö, ja hymyilin päälle.

-Mutta sinä olet vielä söpömpi, vastasi poika ja kurkotti kaulaansa yrittäessään suudella minua. Menin lähemmäs poikaa ja suutelin tätä hellästi huulille. Kun irroittauduimme
Hermione ja Ron tulee melkein samalla sekunnilla sisään sairaalasiipeen.

-Hei kyyhkyset, jos suotte meille kallisarvoista aikaanne haluaisimme tulla tapaamaan potilasta, sanoi Ron kuninkaallisesti ja kumarsi meille. Naurahdin pienesti. Ron tuli halaamaan minua ja istuutui viereiselle sängylle.

-Tuomme myös hyviä uutisia, huomautti Hermione.

-Mitä? Kysyin kaksikolta Dracon tehdessä vieläkin läksyjä.

-Me seurustelemme! Huudahtivat Hermione ja Ron samaan aikaan ja suutelivat.

Onneksi olkoon, olen iloinen puolestanne. esitin yllättynyttä vaikka oikeasti kaikki tietää, että he ovat olleet ihastuneet toisiinsa toiselta vuodelta asti. Draco oli ollut ihan hiljaa siitä lähtien kun Ron ja Hermione tulivat.

-Onko kaikki hyvin? kysyin Dracolta varovaisesti.
Ron ja Hermione katsoivat toisiaan, ja yrittivät keksiä tekosyytä lähteä sairaalasiivestä.
-Me..tota, meidän ehkä...pitäs öö

-Joo menkää vaa, sanoin heille ja he lähtivät käsikädessä.

-Onko kaikki hyvin muru? kysyin Dracolta

-Joo, mulla on vaa... tota, noh...

*Draco nostaa hihansa hitaasti ylös*

Minä vedän syvän henkäyksen ja nostan omanikin. Näen kuinka Dracolla valuu kyynel poskella, menen lähemmäs Dracoa ja suljen tämän syleilyyni.

-Kaikki on hyvin Draco, kaikki on hyvin. kuiskutin Dracon korvaan, kyynel valuessa myös minun poskeltani.

Minä rauhoittelen Dracoa pitkän aikaa, kunnes hän lopettaa itkemisen. Silitän tämän tukkaa, se rauhoittaa häntä. Näen hymyn säteilevän nyt Dracon kasvoilla, ja tiedän olevani hyvä poikaystävä.
Matami Pomfrey tulee huoneeseen ja näkee minun halaavan Dracoa.

-Hyviä uutisia, sanoo Pomfrey

-Anna tulla, vastasi Draco

-Harry, sinä pääset tänään pois, Pomfrey sanoi ja lähti taas huoneesta.
Draco käänsi naamansa minuun päin, hän näytti siltä kuin olisi voittanut 3000 kaljuunaa. Halasimme taas toisiamme ja nauroimme, olin niin iloinen, että sain olla tässä hetkessä juuri tämän ihmisen kanssa.

Lähdimme vähän ajan päästä Dracon kanssa käsikädessä sairaalasiivestä. Suuntasimme Dracon kanssa iltapalalle suureen saliin, istuin rohkelikon pöytään ja Draco toiselle puolelle salia luihuisen pöytään. Draco yritti pitää katsekontaktia kanssani mahdollisimman pitkään mutta se oli vaikeaa toiseltapuolelta salia. En syönyt kuin pari lusikallista banaani jogurttia ja kolme tai neljä mansikkaa, Draco huomasi etten syönyt paljoa ja siksi hän vittoi minut suuren salin ulkopuolelle, juttelemaan. Lähdimme Dracon kanssa aukinaisista ovista ulos.

-Harry, muru. Sun pitää syödä jotain, että jaksat, sä oot Harry viistoista sä et pärjää noin vähällä määrällä. Sanoi Draco minulle
Polvistuin lattialle itkien, tunsin kun Draco raahasi minut seinää vasten, istui viereeni ja otti kädestäni kiinni. Nyt oli Dracon vuoro lohduttaa minua.

-M-mä e-e-en vaan jak-sa enem-p-ää, sanoin Dracolle änkyttäen.

-Se on okei, mut sun pitää yrittää. Mun vuoks?
Katsoin Dracoa ja hymyilin taas hieman, mutta se vaan hyytyi pois

-Mutta en halua olla läski, muuten et huoli mua. Sanoin Dracolle pystyen taas puhumaan kunnolla.

-Mä huolin sut oli mikä oli. Kuiskasi Draco hiljaa korvaani. -Eikä susta läski tuu vaikka söisit enemmän.
Löysin sen pienen hymynkareen taas kasvoiltani, suutelin Dracoa ja hän vastasi oikein rajusti.

-Mä en haluu enää mennä tonne sanoin Dracolle.

-Mul on hyvä idea, sanoi Draco, otti kädestäni kiinni ja lähti kuljettamaan minua.
Draco vei meidät suoraan tarvehuoneelle.
Kun ovi avautui se huone oli sanoinkuvailematon kauneus.

-Vau, ainoa sana joka suustani lähti juuri tällä sekunnilla.
Tunsin Dracon kädet kääriytyvän ympärilleni takaapäin.
Käännyin ympäri ja suutelin Dracoa.
Draco otti minut syliin ja kantoi minut työtasolle. Draco alkoi avaamaan hänen paitansa nappeja huulet vieläkin kiinni omissani. Irtaannuin Dracon huulista ja annoin hänen avata minun nappini.
Kun meillä kummallakaan ei ollut enää paitaa Suutelin taas Dracoa rajusti hän kaatoi minut pöydälle, ja otti housuni pois, sitten hän otti munani käteen, alkoi imemään sitä ja se jäykistyi melkein heti. Tällä kertaa Draco veti täysiä, en meinannut pysyä nähoissani.

-Mitä aaahh jos joku Aaahh kuulee meidät? Kysyin Dracolta. Hän irrotti suunsa munaltani ja katsoi minua silmiin sanoen
-Täällä on äänieristykset, näin kun pojan kasvoille levisi veikeä hymy ja hän jatkoi imemistä. Nyt Draco veti jo ihan täysiä

-Se tulee! Huudahdin Dracolle.
Hän otti kaiken suuhun ja tuli suutelemaan minua. Annoin spermani vain valua ympäri naamaani Dracon suusta, kun sanoin
-Draco, tiiäkkö mitä?
-Kerro.
-Mä taidan rakastaa sua. sanoin poikaystävälleni päälläni
-Samoin Harry, samoin. sanoi poika hiljaa, nosti minut ja käänsi minut kontilleen pöydälle.

-Ootko valmis? kysyi Draco
Hymähdin vastaukseksi.
Draco riisui housunsa, otti oman munansa käteen ja alkoi runkkaamaan sitä hetken, ennenkuin työnsi sen perseeseeni
-Oih, vinkaisin kuin tyttö.
Nyt Draco veti sitä edestaas ensin hitaasti, sitten nopeammin ja lopuksi ehkä liiankin kovaa. Draco laukesi sisälleni ja tuli lopuksi makaamaan viereeni pöydälle.
Menin makaamaan pojan päälle ja suutelin tätä herkästi. Olin pojan päällä, enkä halunnut liikkua pois. Kuiskasin pojan korvaan

-Tää on niin väärin Draco.

-Niin helvetin väärin, vastasi poika tyynesti.