Me toisistamme kasvoimme korkeuksiin

38. Luottamisongelmia

"Mikä sulla on?" Juli kuiskaa Eemilille vilkaisten ensin, ettei kukaan muu huomaa. Henrik ja Aapo ovat kuitenkin keskittyneet asentamaan televisiota ja heidän takanaan Heidi järjestelee keittiön kaappeja Monan avustuksella. Daniel ja hänen tyttöystävänsä Nanna kokoavat parvekkeella kalusteita ja heidän naurunsa kuuluu sisälle avoimesta ovesta. Roni on juuri lähtenyt hakemaan heille ruokaa, eli kukaan ei kiinnitä pariskuntaan huomiota.

"Ei mikään", Eemil murahtaa, vaikka Juli näkee poikaystävänsä valehtelevan.

"Älä valehtele mulle", Juli tuhahtaa. "Sä näytät siltä, että oot hirveissä kivuissa tai sitte oot nielly kasan paskaa."

"Miten arvasit mun uuden dieetin?"

Juli ei voi olla hymähtämättä pojan huonolle heitolle ja näkee Eemilin virnistävän hänelle. Hymy muuttuu kutienkin taas kivun irvistykseksi, kun poika kohottautuu ylös. Juli sulkee heidän edessään olevan pahvilaatikon ja seuraa poikaystäväänsä asunnon pieneen makuuhuoneeseen. Hän pysähtyy nojaamaan seinään kädet puuskassa, kun Eemil alkaa asetella vaatteitaan kahteen korkeaan kaappiin.

"Sä tiedät, että mä en luovuta", Juli sanoo turhautuneena, kun Eemil jatkaa hänen ignooraamistaan. Pojan salamyhkäisyys ärsyttää, mutta oikeasti hän on enemmän huolissaan kuin vihainen. "Jos sä et kerro, mitä on sattunut, mä ajattelen kaikista pahinta."

Poika ei vieläkään vastaa, mutta vetää huokaisten päällään olevan t-paidan päältään. Lihaksen piirtyvät kevyesti hänen selkäänsä ja hetkeksi Juli unohtaa, mistä olikaan Eemilille vihainen. Nopeasti hän tarkistaa, ettei vahingossa kuolaa.

"Strippaaminen ei saa mua unohtamaan koko juttua", hän kuitenkin ilmoittaa poikaystävälleen.

Eemil hymähtää ja kääntyy vihdoin kohtaamaan Julin. Hymy kuolee välittömästi tytön kasvoilta, kun hän näkee poikaystävänsä kyljen. Alimpien kylkiluiden kohdalla on iso punainen jälki ja sen ympärillä alkava mustelma. Nopeasti Juli harppoo poikaystävänsä luo ja koskee varovasti ihoa jäljen ympäriltä. Eemil irvistää välittömästi kivusta. Eemil ei sano mitään, mutta Juli arvaa heti, mistä jälki on tullut.

"Saanko tappaa sun isän?" Juli kuiskaa.  Hänen kurkkuaan kuristaa ja kyyneleet kirvelevät silmissä.

"Et", Eemil vetää Julin varovasti halaukseen ja painaa huulensa hänen hiuksiinsa. "Mä en voisi antaa sun mennä vankilaan yksin ja mun rikosrekisteri on jo tarpeeksi pitkä."

"En ajatellut jäädä kiinni", Juli vastaa pojan rintaa vasten esittäen loukkaantunutta, vaikka ei voi olla hymyilemättä hieman.

He seisovat siinä hetken kietoutuneita toisiinsa, ennen kuin Juli varovaisesti astuu taaksepäin. "Sun pitäisi kyllä käydä näyttämässä tuota, se voi olla murtunut."

Eemil aikoo selvästi väittää vastaan, mutta pysähtyy hetkeksi kuuntelemaan. "Miksi täällä on näin hiljaista?"

Eemil vetää paidan uudestaan päälleen ennen kuin astuu ulos makuuhuoneesta. Juli seuraa poikaa keittiöön, jossa kuusi muuta seisovat keittiönurkkauksessa selkä pariin päin. Samalla hetkellä, kun Juli saa Eemilin kiinni ulko-ovi kolahtaa ja Roni kävelee olohuoneeseen mäkkärin paperipussit käsissään. Kaikki keittiön edessä seisovat kääntyvät tulijaan päin ja huomaavat samalla Julin ja Eemilin katsovan heitä kysyvästi.

"Mitä täällä tapahtuu?" Sinitukkainen poika kysyy hämmentyneenä aistiessaan kireän tunnelman.

"Mitä nämä ovat?" Mona kysyy vastaamatta Ronin kysymykseen.

Julin sydän jättää yhden lyönnin välistä, kun hän näkee tytön pitelevän kädessään valkoista lääkepurkkia, jossa ei ole etikettejä. Hän puree hampaansa yhteen ja tuntee Eemilin lämpimien sormien pujottuvan omiensa väliin. Monan ilme on vihainen, Henrik näyttää huolestuneelta ja Heidi ja Nanna näyttävät hyvin vaivaantuneilta.