Kaikista kaunein kosketus (Jiko fanfic)

Chapter 3 - Painavia unia

Joonas saatteli minut kämppäni ovelle asti, jossa hän viimein pysähtyi. Avasin avaimilla oveni ja käännyin vielä kerran pojan suuntaan. "Nähdään yhdeltä taas", hän heilautti minulle kättään ja katosi. Suljin oven rauhallisesti, jonka jälkeen romahdin.

Iskin selkäni oveani vasten ja vajosin alas lattialle istumaan. Silmäkulmani tuntuivat kosteilta. Ei kulunut kauaakaan, kun ensimmäinen kyynel valui alas poskeani suupielelleni. Oloni oli typerä. Aina onnistuin mokaamaan. En oikein ymmärränyt, mikä minuun oli mennyt. Oli hölmöä ajatella, että Joonaksen suutelu olisi onnistunut. Olimme vain ystäviä, ja Joonas oli sen jo useasti tehnyt selväksi. Hän oli parisuhteessa, ja minä tein näin itsekkään teon. En olisi saanut ajatella hänestä tällä lailla. En ikinä antaisi tätä anteeksi itselleni.

Autoin itseni ylös lattialta. Näkökenttäni tuntui sumealta, kun huomaamattomat kyyneleet olivat jääneet silmäkulmiini. Heitin takkini lattialle. Laahustin olohuoneeseeni ja istahdin sohvalle. Päätin katsoa elokuvan. Se saisi varmasti mieleni tyhjäksi Joonaksesta. Tarvitsin tilaa hengittää.

Pitkän valikoinnin jälkeen päädyin katsomaan Titanicin. Olinhan minä nähnyt sen jo liiankin monta kertaa, mutta en ikinä kyllästynyt siihen.

Laitoin leffan pyörimään taustalle ja etsin hyvää asentoa sohvalta. Kiedoin itseni mahdollisimman moneen vilttiin, mutta oloni tuntui viileältä. En onnistunut saamaan Joonaksen tuottamaa lämpöä mistään. Kaipasin sitä. Kissani Rommi hipsutteli vierelleni. Se sai pienen hymyn ilmentymään kasvoillani. Ainakin hän tulisi aina olemaan vierelläni.

Silmäluomeni alkoivat painautua alas. Oloni tuntui uniselta, mutta en tahtonut vielä nukahtaa. Korvissani kuului vain kummallista suhinaa ja mieleni oli pimeä. Yritin taistella väsymystä vastaan, mutta ennen kuin edes huomasinkaan, kaikki ympärilläni katosi, ja minä nukahdin.

- -
Hän kietoi lämpimät kätensä kehoni ympärille ja puristi minua tiukasti lähemmäksi polttavaa ihoaan. Keräsin tämän tukkaa sormeni ympärille ja painoin kasvoni hänen kaulaansa vasten. Suukottelin tämän kaulaa hellästi, aiheuttaen tyytyväisen reaktion pojan huulille. Kyljessäni tuntui vahva nipistys. Nostin kasvoni ylös ja suutelin pojan samettisia huulia. Hänen rohtuneet huulensa kohtasivat minun omani ja jäivät koukkuun. Purin pojan alahuulta kiusoittelevana. En olisi koskaan tahtonut tämän suudelman päättyvän. Se kuitenkin tapahtui hieman liiankin nopeasti, kun poika perääntyi. Hämmästyin, kun poika laski kämmenensä kasvojensa eteen ja työnsi minua kauemmaksi. Irroitin otteeni hänestä. Poika irvisti. Hän näytti kauhistuneelta. "Mitä oikein yrität?" hän naurahti. Sydämeni särkyi. Tunsin vahvan tönäisyn rinnassani, kun poika työnsi minut kauaksi kehostaan..

- -
Silmäni aukesivat ja näkökentässäni näkyi vain harmaa katto. Ympärilläni kuului suhinaa. Kaikki tuntui pieneltä ympärilläni.

Nostin hikisen pääni ylös sohvatyynystä ja katselin ympäristöäni. Olin kotona omalla sohvallani. Televisiossa pyöri lopputekstit kauniin musiikin kanssa. Ulkona oli jo valoisaa. Otsani oli hiestä märkä. Olin aivan uuvuksissani.

"Voi jeesus", tokaisin itselleni ja tarkistin kelloa. 12.26. Paska. Ei olisi enää kauaa aikaa.

Hyppäsin ylös sohvalta ja raahauduin vessaan. Huuhdoin kasvoni kylmällä vedellä virkistääkseni itseni. Peiliin ilmestyi iljettävät väsyneet kasvot. Huidoin vettä peilikuvani eteen. Olisin halunnut lyödä peilin rikki. Kuitenkin löysin itsestäni tarpeeksi itsehillintää, joten päätin olla tekemättä näin.

Silmiäni hieroen kaivoin lattialta takkini ja puin tämän ylleni. Kello oli onneksi vasta puoli, joten minulla olisi sopivasti aikaa olla yksin studiolla. Aikaisin studiolle meno oli parasta, mitä tiesin. Yksinäisyys oli minusta mukavaa.

Jätin kämppäni taakseni ja lähdin jälleen harppomaan portaita alas. Yritin olla vikkelä, sillä tahdoin olla ajoissa studiolla.

Istahdin autooni ja käänsin radion päälle. Radiossa soi minulle tuttu biisi, "Join me". Biisi oli todella koskettava. Sen ääneen laulaminen sai minut useasti romahtamaan ilman kunnon selitystä. Kuitenkin nyt kappaleen kuuleminen tuntui mahtavalta. Melodia uppoutui korviini välittömästi. Hyräilemisen pidättely tuntui lähes mahdottomalta. Jalkani vispasi auton lattiaa vasten rytmissä. Olin uppoutunut biisin tuottamaan tunnelmaan täysin.

Viimein kaarsin autoni studion pihaan. Hämmästyin nähdessäni Joonaksen auton parkissa. En tiennyt hänen tulevan paikalle ajoissa. Hän on normaalisti aina myöhässä, hänellä tulisi olla hyvä syy tälle.

Nousin ylös autostani lukiten oven. Kädet taskuissani vaelsin lähemmäksi ulko-ovea. En kuullut sisältä yhtään mitään. Oletin Joonaksen olevan rämpyttelemässä kitaraansa, mutta mitään ei näkynyt tai kuulunut.

Riisuin takkini naulakkoon ja kävelin peremmälle. Hetken tähyilyn jälkeen huomasin Joonaksen. Mutta hän ei ollut yksin.

Joonas istui vahvan mustatukkaisen miehen päällä hajareisin, suudellen miestä. Hänen kätensä olivat tarrautuneet miehen kasvoille, ja mies piteli Joonasta otteessaan tiukasti. Tunnistin miehen heti Joonaksen poikaystäväksi, Jereksi. En osaa sanoa miksi, mutta näky sai pääni pyörälle. En osannut muuta kuin katsoa tilannetta tyhjällä mielellä. Se tuntui ikävältä.

Jeren silmät aukenivat suudelman päättyessä, ja tämä huomasi minun läsnäolon. En yrittänyt edes pelastaa itseäni tuijottamiselta, vaan jatkoin. Jere hymyili minulle kiusallisesti. Oli tämäkin hyvä tapa aloittaa treenit.