Lyhyttarinoita & lumihiutaleita

Minä, Miranda Starwood

Kuva: Pinterest

Tässä esittelen oman Harry Potter hahmoni/OC:ni, Mirandan :33

Kuvittele käveleväsi Tylypahkan käytävällä, katselevasi ikkunoista kauniita maisemia ja olemaan kuin kotonasi. Hups! Törmäsit johonkuhun... Yhtäkkiä kaikki pimeni, kuin valot sammuisivat, mutta vain sinun päässäsi, sillä muut jatkoivat matkaa.. Yhtäkkiä näet hahmon edessäsi, tämä ojentaa kätensä ja nostaa sinut. "Kiitos, mutta tiedätkö sinä, kuinka minä, tai siis, me, jouduimme tänne?" Kyselet häkeltyneenä. Hahmo hymyilee hiukan ja kertoo: "Olen Miranda Starwood, ihan tavallinen Puuskupuh. Sinäkin taidat olla ihan tavallisesti menossa oleskeluhuoneeseesi myös, vai?" Kerrot nimesi ja tupasi ja vastaat sitten: "Ihan tavallisesti, joo.. Mutta mitä tämä oli?" "Ainiin, tämä. Joku iski sinuun loitsun, en ole varma sen nimestä, taisi olla Spendium Cliaros, jos oikein muistan. No, se vie sinut näkymättömään tilaan sen ihmisen kanssa, joka katsoo sinua. Jos kukaan ei katso, jäät yksin... Sinulla oli hyvä tuuri kun satui vilkaisemaan sinuun!" "Selvä, mitenkäs täältä sitten pois päästään..?" "Se ei ole niin helppoa, aika riippuu loitsun vahvuudesta. Jos joku lausuu kaiken hennosti, on vaikutus myös hento: Ja päinvastoin." "Hmm.. Pahoin pelkään että tämä oli aika voimakas.." "Olet oikeassa, meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin odottaa... Tai lähteä pimeään haahuilemaan, mutta se tuskin kannattaa.." "Entä mitä tapahtuu jos emme pääse pois, mitä muut ajattelevat!?" "Ei hätää, emme tänne ikuisiksi ajoiksi voida jäädä! Ja aika kuluu muualla viisitoista kertaa hitaammin kuin täällä, ei kukaan huomaa mitään, varmasti!" "Selvä, jos noin sanot." Istuudutte olemattomalle mustalle lattialle. "Noh, pitäisikö ajankuluksi kertoa itsestämme, jos minä aloitan?" Hahmo, joka olikin jo esittäytynyt Mirandaksi kysyi. Suostuit ja Miranda aloitti: "Kuten jo kerroin nimeni on Miranda Starwood ja tupani on Puuskupuh. Olen viidennellä, ja siskoni kolmannella. Siskoni on Merida, ja hän on myös Puuskupuh. Meillä oli lemmikkinä puhpallura nimeltä Sammy, semmoinen karvapallo, mutta jätimme sen kotiin. Hmm, mitä muuta, sauvani on päärynäpuuta ja sen sisällä on yksisarvisen häntäjouhi. Suojeliukseni on orava tai delfiini, sen ole saanut sitä vielä kunnolla ilmestymään, mutta jompikumpi se varmasti oli! Lempiaineeni on yrttitieto, rakastan kasveja ja sellaista! Minut löytääkin usein kasvihuoneista, viihdyn siellä, kun saa olla rauhassa. Lukeminen on kivaa, mutta riippuu kirjasta. Toiseksi paras aine on taikaeläinten hoito, varmaankin. Parhaat kaverini ovat Diandra Rohkelikosta sekä Teresa Korpinkynnestä, ja nyt sinä! Rakastan velhomaailman karkkeja, saan niitä aina lahjaksi.. Haaveilen tabby-kissasta täällä Tylypahkassa, mutta toistaiseksi minulla ei ole sellaista, ja tuskin saankaan. Äitini on noita, ja isä puoliverinen velho, mutten välitä siitä. Mummoni lupasi minulle ja Meridalle joululahjaksi vanhan Hilda-pöllönsä! Voih, en keksi muuta!! Sinun vuorosi!" Alat kertoa itsestäsi, ja olitkin juuri lopettamassa, kun pimeys alkoi muuttua hämäräksi ja hälveni sitten kokonaan. Pian huomasit seisovasi käytävällä, samassa paikassa, samat ihmiset ympärillä. Edessä oleva oppilas oli ehtinyt tuskin kääntää selkäänsä tuossa ajassa. "Ihmeellistä!" Ajattelet ja jatkat matkaasi.