12

65 4 0
                                    

Hermionen nk.

Pääsimme takaisin Dursleyiden luokse vasta illalla ja päätimme jäädä yöksi jotta Draco voisi huomenna oppia lisää jästeistä. Ilta menikin sutjakasti siskoni kysellessä Dracolta kaikkea kuin ylisuojelevat vanhemmat ja minua nauratti tilanne.

Siskoni ollessa valmis Dracon kanssa menimme hetkeksi vielä ulos keinumaan läheiselle leikkipaikalle. "Siskosi on mukava." Draco sanoo ja naurahdan. "Niinhän se on. Hän on myös ainoa perheeni Harryn lisäksi." Sanon haikeasti ja piirrän jalallani hiekkaan kuvioita. "Autokolari.." Draco sanoo hiljaa ja hymähdän. "Olimme ajamassa kotiin jostain juhlista ja pyysimme Rosien kanssa äitiä laittamaan radion kovemmalle vaikkeivät he pitäneet samasta musiikista kuin me. Meillä oli hauskaa mutta pian ennenkuin kukaan ehti reagoida kännikuski ajoi kaistallamme ja yritimme väistää jonka tuloksena auto vieri ojaan, menetin tajuni hetkeksi ja kun heräsin auto alkoi täyttyä vedellä. Irroitin itseni sekä Rosien mutta vanhempamme olivat kadonneet." Pidän pienen paussin ennenkuin jatkan taas, Dracon ottaessa kädestäni ja silittäen sitä rauhoittavasti. "Rosie oli huonossa kunnossa ja pelkäsin menettäväni hänet. He veivät hänet sairaalaan ja jäin kuulusteltavaksi. Minut oltaisiin jätetty lastenkotiin mutta tilani romahti ja he veivät minut Rosien luo sairaalaan. Olimme siellä kuukauden jonka jälkeen menimme lastenkotiin kuukaudeksi. Onneksi Harry sai ylipuhuttua Vernonin ja pääsimme heidän luokseen asumaan." Lopetan kivuliaan muiston jakamisen ja poika nousee halaamaan minua.

"Ette koskaan löytäneet vanhempianne?" Draco kysyy ja pudistan päätäni. "Etsitään yhdessä?" Draco hymyilee ja pudistan päätäni. "Vaikka se olisikin mukavaa tietää missä he ovat, en tiedä mistä aloittaa ja luulen että he ovat jo kuolleina jossain." Jaan ajatuksiani tuolle hieman ja nousen ylös. Lähdemme takaisin sisälle vähän ajan päästä ja menemme nukkumaan.

Seuraavana aamuna annamme lahjat ja hyvästelemme Harryn perheen. Palaamme Dracon perheen luokse ja siellä meitä odottaa suuri ruokapöytä täynnä erilaisia herkkuja. "Käykää nopeasti vaihtamassa vaatteet, muut tulevat ihan näinä hetkinä." Narcissa patistaa meitä yläkertaan. Draco laittaa vähän hienomman puvun ylleen ja minä etsin punaisen kellomekon, jossa ei ole hihoja ja mustalla on koristeltu mekko kauniisti. "Olteko nähnyt punaisia korkokenkiäni?" Kysyn pojalta, joka ojentaa kengät minulle. "Kiitos." Hymyilen ja laitan vielä hieman meikkiä jonka jälkeen lähdemme alakertaan tapaamaan muita. Kaikki Dracon lähimmäiset perheenjäsenet ovat paikalla.

Istumme vierekkäin pöydässä ja kuuntelemme muiden juttuja. "Oletpa sinä nätti nuori tyttönen." Bellatrix yhtäkkiä kehuu ja hymyilen hieman. "Kiitos. Sinäkin olet nätti." Sanon kohteliaisuuden vuoksi ja totta puhuen nainen pelottaa minua hieman. "Voi kiitoksia." Nainen hymyilee ja pian Kalkaros ilmestyy seuraamme. "Nyt kun kaikki ovat paikalla, voimme aloittaa!" Narcissa iloitsee ja alamme kaikki syödä hyvillä mielin. "Draco.." kuiskaan tuolle ja tuo tulee lähemmäksi. "Emme ostaneet muille perheenjäsenillesi lahjoja." Kuiskaan ja tuo hymyilee suloista hymyään. "Ei meidän tarvitse, olemme vielä lapsia heidän silmiinsä. Me saamme heiltä lahjat mutta he eivät vielä oleta meiltä lahjoja." Draco kuiskaa ja hymyillen alkaa taas syödä. Teen samoin ja kuuntelen muiden juttuja vastaillen jos minulta jotain kysytään.

Illallisen oltua ohitse keräännyimme ison kuusen juurelle olohuoneeseen ja aloimme jakaa lahjoja kuusen alta. "Sanoinhan." Draco kuiskaa avaten ensimmäisen lahjansa. Totta tuo puhuikin, suurin osa lahjoista oli meille kahdelle. "Meidän pitää puhua vielä Dracon kanssa hetki, voisitkohan Hermione mennä edeltä yläkertaan?" Narcissa kysyy ystävällisesti ja hymyillen nyökkään lähtien ylös. Mistäköhän nuo puhuvat. Olisi kiva tietää mutta ehkä Draco kertoo siitä myöhemmin.

Istuin tunnin yksikseni Dracon sängyllä kunnes poika vihdoin palaa luokseni. "Minulla on yksi lahja vielä sinulle." Ovat ensimmäiset sanat ja tuo yrittää hymyillä mutta näen hänen silmistään ettei kaikki ole niin hyvin. "Tule." Hän ojentaa kättään minulle ja tartun siihen.

Menemme ulos jossa lunta tulee saavista kaatamalla. "Silmät kiinni, etkä kurki." Tuon hymy jää mieleeni sulkiessani silmäni ja yritän vain luottaa tuohon. Pian pysähdymme ja sydämeni alkaa laukata rinnassani kovempaa jännityksen kasvaessa sisälläni. "Saat avata!" Poika hymyilee edessäni ja pitelee kahtia luistimia. "Voi Draco." Hymyilen myös ja vaihdamme nopeasti kenkämme luistimiin. Luistelu alkaa sujua molemmilta ja alamme luistella suurta lampea ympyrää. "Rakastan sinua." Sanon hymyillen ja pysähdymme. "Minäkin rakastan sinua." Draco hymyilee ja suutelemme. "Saammeko liittyä seuraan?" Kuulemme Narcissan äänen ja säikähtäneinä käännymme katsomaan heitä. Kaikki juhlavieraat seisovat katselemassa meitä ja nyökkään pojan puolesta. "Pelataanko yksi erä?" Draco kysyy saaden monilta kuulumaan myöntävän vastauksen.

Niin sitten kävi. Miesväki alkoi pelata jääkiekkoa meidän naisten juodessa kuumaa kaakaota. "Olen erittäin onnellinen että Dracon koulunkäynti on lähes täydellistä, hän sai noin hyvän tyttöystävän ja hän alkaa jälleen lähentyä isänsä kanssa." Narcissa huokaisee onnelisena ja muut naiset myötäilevät häntä. He eivät taida tietää totuutta. "Olen onnellinen juuri tälläisten hetkien vuoksi." Hymyilen hörpäten kaakaoni loppuun. "Mitäs sanotte jos mennään voittamaan heidät?" Sanon kysyvästi ja hymyilen viekkaasti. "Mennään vain." Olemme kaikki nyt jäällä kiekon perässä ja johdamme tilannetta.

Lopputulos oli se, että me voitimme ja lähdimme sisälle tunnin jälkeen kun alkoi olla kylmä. Nyt makoilemme Dracon sängyllä minä pojan rintakehän päällä ja tuo silittelee hiuksiani. "En halua palata arkeen.." sanon hiljaa ja poika hymähtää. "Ei sitä kukaan halua mutta se on pakko tehdä." Tuo selittää hieman poissaolevana. "Tiedän." Sanon hiljaa ja nousen suutelemaan tuota saaden täyden huomion tuolta. "Vai sellaista." Poika sanoo kierrähtäen ympäri ja riisuu paitani alkaen suutelemaan ympäri kehoani. "Muista, että muut nukkuvat jo joten pitää olla hiljaa." Poika virnistää ja laitan tyynyn kulman suuhuni tuon tehdessä minut hulluksi kiusaamisellaan.

//vähän lyhyempi osa ja hei anteeks kun kesti kirjoittaa tää. Oon kirjoittanu mun toista tarinaa ja tätä joten hyvitykseksi teen mhd. Pian uuden osan ja voisin tehdä ehkä jonkun bonus luvun tai jotain.
Moonie

Tears in your eyes» DramioneOpowieści tętniące życiem. Odkryj je teraz