Amanda
Olemme noin kilometrin päässä aurinko rannasta (En tiiä onko semmosta oikeesti). Minua oikeastaan vähän jännittää tuoda Aleksi tänne, koska tämä on aikalailla minun oma salapaikkani. Tai siis en ole ainakaan nähnyt täällä ketään muita kuin itseni.
Auto pysähtyy ja oma pikku kuplani poksahtaa. Aleksi katsoo minua ja metsää vuorotellen. "Luota muhun et tuu pettymään" sanon naurahtaen hänelle. "Noh mennääks sit" Aleksi sanoo vuorostaan huvittuneena. Nyökkään vain ja avaan oven ja annan Rillan hypätä autosta ennenkuin itse nousen. Haistan raikasta ilmaa keuhkoni täyteen ja puhallan sitten kaiken ulos suuni kautta. Laitoin bikinini jo kotona päälle ja laitoin niiden päälle vain collarit ja hupparin (aijon mennä siis uimaan ja Aleksi myös). "Seuraa mua" huikkaan Aleksille joka edelleen ihmettelee miksi hänen piti ottaa uimahousut mukaan jos olemme keskellä metsää. Lähden kävelemään pientä metsäreittiä Rilla edessäni hipsuttaen.
Hetken päästä edessämme tököttää kaunis ranta. "wow" Aleksin suusta pääsee. "Mähän sanoin että kannattaa luottaa muhun" vastaan onnellisena. Kävelen hiekan päälle ja riisun kenkäni ja collarit ja hupparin lasken viereiselle penkille. "Tuuks sä" huudan aleksille kun olen jo puoleen vartalooni asti vedessä. Hän lähtee pukukoppiin vaihtamaan uimahousujaan. Noin kahden minuutin päästä näen Aleksin kävelemässä veteen päin. Hän piilottelee vähän käsiään. Ihmettelen hetken kunnes muistan Aleksin viiltelyn. Yhtäkkiä tunnen viileää vettä lentävän päälleni ja näen Aleksin nauramassa. "Varo vaaraa!" Huudan Aleksille ja alan ns. heittämään vettä hänen päälleen. Molemmat kikatamme kuin viimeistä päivää.
Aleksi
Olemme olleet noin tunnin nyt vedessä ja alamme pikkuhiljaa hivuttautumaan vedestä pois. Huomaan että Amanda hytisee kylmyydestä vaikka hän onkin jo pukenut päällensä. Otan hänet sivuttain halaukseen istuuduttuani hänen viereen penkille. "Arvaa mitä" sanon tuolle hytisevälle tytölle. "Noh" hän vastaa. "Musta jo vähän tuntuu et olisit mun lapsi." sanon vähän nolostuneena. "No sähän voit olla mun vara isä" Amanda vastaa ihanasti. Tajuan yhden asian minkä otin mukaan varastolta ennenkuin lähdimme. "Hei Amanda meil on nyt vähä kiire kotii ni alettaisko lähtee?" kysäisen Amulta (Amandan uusi lempinimi). "Täh?! Mihin meil on muka kiire??" tuo kysyy ihmeissään. "Mulla on sulle yllätys." vastaan nopeasti ja lähden jo käveleään reippaasti autolle päin. "Oota nyt!!" Amanda huutaa perääni. Naurahdan vain ja lähden juoksemaan karkuun Rilla perässäni. "Heei ei oo reiluu!!" Kuulen tuon huutavan samalla kun juoksee perääni. Olen itseni mielestä ensimmäisenä kunnes huomaan Amandan jo odottamassa autolla. "Mikä sulla kesti" Tuo kysyy. "JA MISTÄ SINÄ VITTU ILMESTYIT!!?" huudahdan säikähdyksestä. "Ai eksä tienny että tuol on oikoreitti?" tuo sanoo naurahtaen ja osoittaen toiseen suuntaan mistä minä tulin.
Amanda
Pääsimme takaisin kotiin ja olen tällä hetkellä odottamassa autossa koska Aleksi käski minun odottamaan hetken täällä. Tunnen kun puhelimeni alkaa värisemään taskussani. Huomaan sen olevan Aleksi joten vastaan.
AA: "Moro Allu"
A: "Moi, voit tulla sisälle"
AA: "Juu"
Suljen puhelimeni ja nousen autosta, ja lukitsen Aleksin rakkaan kian ovet hänen antamillaan avaimilla, ja lähdin käpyttelemään sisälle päin. Pääsin hissiin ja painan nappulaa neljä. Kun pääsen ovelle painan ovikelloa ja kuulen kun Rilla kipittää ovelle jo valmiina näkemään kuka oven takana kököttää.
_______________________________________
Sanoja: 494
Tein tästä jo vähän pidemmän mutta yritän alkaa tekee nyt pitempii osii
ČTEŠ
Me selvitään YHDESSÄ / / Blind Channel x Amanda
Teenfikce!kirjottelen hiljalleen koska moti on puutteessa! Mitä tapahtuu kun Amanda menee ystävänsä Elisan kanssa blind channelin keikalle, mutta keikan jälkeinen aika ei menekkään suunnitelmien mukaisesti? Kirja sisältää: kiroilua itsetuhoisuutta väkivalta...