So, it's gonna be forever?|| (Niko x Joonas)

Luku 19

~Niko~
Istun sohvalla Joelin kanssa. Hän oli tullut meille. Joonas ei siis tällä kertaa ollut kanssani. Olimme sopineet täksi päiväksi että harjoittelemme vähän uutta biisiämme. Haluaisin niin paljon kertoa Joelille minusta ja Joonaksesta. En vain tiedä kannattaako ennen kuin tämä on vakavampaa. Jos tämä juttu ei kestäkään, niin turhaan kertoisin. "Mitäs mietit?" Joel kysyy yhtäkkiä. "En mitää kummempaa", vastaan.

Katsomme molemmat puhelimia. Saimme jo vähän harjoiteltua. Selailen juuri tiktokkia, kunnes ovikello soi. Jaahas. Kukakohan siellä nyt on. "Venaa käyn avaa", Joel ilmoittaa. No, antaa mennä. Joel tallustelee eteiseen ja avaa oven. "Moro. Kui sä täällä oot?" Kuulen Joonaksen äänen ovelta. Voi helvetti. Saatoin ehkä sopia hänen kanssaan tälle päivälle jotain.. Nousen äkkiä sohvalta ja kävelen ripeästi ovelle. "Unohin et sovin näkeväni Joonasta tänää. Voisiks lähtee? Saatii jo valmiiks kaikki kuitenki", kuiskaan Joelille. Hän katsoo minua vähän hämillään. "Okei?" hän myöntyy ihmeissään. "Okei, Joonas tuu sisää Joel on just lähtemässä", tokaisen. Vedän Joonaksen peremmälle. "Heippa sitte", Joel sanoo ja lähtee ulos ovesta. "Mitäs toi nyt oli?" Joonas kysyy oven pamahtaessa kiinni. "Anteeks. Unohin et olin sopinu Joelin kanssa kans tänää et harjotellaan vähä", selitän. "No, ei se mitää, mut lähetäänks me nyt sinne leffaan?" Joonas kysyy. Nyökkään hymyillen.
"Vaihan nopee vaa vaatteet", sanon.

Katson auton ikkunasta ulos. Joonas ajaa autoa ja hyräilee jotakin musiikin tahtiin. Tosiaan..Olin sopinut Joonaksen kanssa treffit samalle päivälle kun piti nähdä Joelia. Olenko edes yhtään huonomuistinen? Dementia ilmeisesti iskee jo. Pitäisi kai huolestua.
"Anteeks vielä ku Joel oliki meillä sillon ku sun piti tulla", pahoittelen. "Eihän siinä mitään. Sentään et ollu sopinu toisia treffejä täks päiväks", Joonas naurahtaa. Hymyilen hänelle. Hän osaa ottaa kaiken aina niin hyvin.

~Joonas~
Istumme salissa kun elokuva pyörii jo. Takanamme supisee kaksi poikaa. Vähän häiritsevää, mutta ei siinä sitten mitään. Pian kuulen heidän suustaan jotain todella törkeää. Ei jumalauta. Mikä ongelma on homoja kohtaan? Saatanan juntit. Tunnen kuinka Niko puristaa kättäni todella kovaa. Taisi kuulla poikien keskustelut. En muuten olisi välittänyt tuollaisista idiooteista, mutta jos he tekevät Nikon olon epämukavaksi niin he häiritsevät minua todella paljon. Käännyn katsomaan poikia takanamme. "Voitte painua vittuun jos ette osaa hiljaa katsoa elokuvaa. Samalla voitte olla puuttumasta muiden elämään", tiuskaisen. Pojat hiljenevät heti. Puristan Nikon kättä hellästi.

"Hyvä leffa", Niko toteaa kävellessämme ulos salista. "Hyväksyn mielipiteen", sanon. Näen kyllä Nikosta, että hän on vähän hermostunut. Ei mikään ihme. Ne tumpelot olisivat ansainneet vähintään nytkin naamaan. "Kai oot kunnossa?" varmistan ja pysähdyn. "Ai kui nii?" Niko ihmettelee. "No ne pojat meijän takana", selvennän. Niko ei vastaa mitään. "Hei, kyl sä mulle voit puhuu. Ne tyypit oli vaan jotain homofoobisia urpoja", selitän. "Oon kunnossa. Tää on mulle vaan uutta", Niko vakuuttelee. Vedän hänet haliin ja annan pienen suukon hänen hiuksiinsa. "Eka autolla saa sylitanssin", kuiskaan ja lähden juoksemaan ulos teatterista. "Mi- Joonas!" kuulen Nikon äänen takaani. Pian kuulen kuitenkin juoksuaskelia. "Hei! Tää on epäreilua mulla on lyhyet jalat!" Hän huutaa perääni. Alan nauramaan. "Omapahan on ongelmas", tokaisen. Avaan ulko-oven ja juoksen siitä ulos. Katson nopeasti taakseni nähdäkseni kuinka kaukana Niko on. Pysähdyn tajutessani ettei hän ole takanani. Mitä ihmettä? "Muako etit?" Ääni jossain kysyy. Katson eteeni ja näen Nikon auton luona. "Miten sä siellä oot?" kysyn ihmeissäni. "Sitä saat miettiä. Missä mun tanssi?" tuo vastaa virnistäen. "Mä en sulle mitään sylitanssia tee", tuhahdan. "Mitäää? Ite sä tän kilpailun alotit. Minähän muuten haluan jonkun palkinnon", Niko sanoo kädet puuskassa. "Riittääkö tikkari?" kysyn sarkastisesti. "Urpo. Ei riitä", Hän vastaa muka vihaisena. "No mä annan sulle jonkun palkinnon myöhemmin", lupaan. Niko nyökkää ja menee sisälle autoon. 

~~~
Sanoja 577

Oon pahoillani et sain tän vasta nyt kirjotettuu. Ei oo ollu motii tai ideoita tehä tätä. En tiiä kuinka usein tätä tulee jatkossakaan mutta koitan parhaani et saisitte tätä aktiivisemmin:)