So, it's gonna be forever?|| (Niko x Joonas)

Luku 14

~Joonas~
Niko pukee vaatteitaan eteisessä ja minä istun sohvan käsinojalla katselemassa häntä. Olihan minun jo aikakin tehdä jotain. Ainakin vein asioita johonkin suuntaan. "Noh, oliks vastaus nyt siis kyllä?" Kysyn. Niko ei näytä heti tajuavan mitä tarkoitan, mutta kääntyy lopulta minuun päin ja sanoo: "Tais se olla" Hymyilen hänelle ja nousen ylös. "Mitäs nyt sitte?" Kysyn taas. Olen kysynyt tänään harvinaisen monta kysymystä. "Ai kui nii?" Niko ihmettelee. "No meijän suhteen. Miten me nyt jatketaan?" Tarkennan. "Riippuu mitä sä haluut." Niko sanoo. Ei minulla oikeastaan ole mitään hajua mitä haluan. Tai, haluan olla Nikon kanssa. En tiedä sen tarkemmin. "No, kyllä mä haluun olla sun kaa ja koittaa jos meistä jotain tulis, mut ei kiirehditä kuitenkaan." Vastaan. "Käy mulle" Niko sanoo ja avaa sitten oven. Mietin hetken tiukasti menenkö vielä antamaan hänelle pusun. Haluaisin mennä, mutta en sitten tiedä... Niko on juuri sulkemassa ovea mutta juoksen hänen luokseen ja vedän hänet suudelmaan. Oho, sen piti olla vain pusu. No, kelpaa tämäkin. Saan pian Nikolta vastauksen suudelmaan. Olisi pitänyt tehdä jotain aikaisemmin. Tämä on parasta mitä olen koskaan kokenut. Irtaudun suudelmasta kun happi alkaa loppua. Niko katsoo minua vähän hämmästyneenä, kuitenkin hymyillen. "Mistäs toi nyt tuli?" Hän kysyy naurahtaen. "Jäähyväis suukko" Sanon hiljaa hymyillen. "En mä nyt mihinkään kauas oo lähössä. Nähään me muutenki huomenna" Niko sanoo. Niin, mutta saatoin kiintyä nyt jo Nikoon vähän liikaa... "Ois eri asia jos oisit Joel, kun se asuu mun naapurissa, mutta kun et ole" Märisen. Kirjaimellisesti, märisen. To be honest. Kuulostan aivan siltä että Niko olisi minun kumppanini... No mitä? Roikun nyt jo hänessä kiinni. "No tuu meille sitten" Niko ehdottaa ja se saa minut hymyilemään leveästi. Vastaamatta mitään alan pukemaan kenkiäni ja muita ulkovaatteita. Kuulen Nikon naurahduksen vierestäni.

Olemme päässeet jo sisälle asti Nikon luo. Riisumme parhaillaan ulkovaatteita. Tulimme Nikon autolla, ja minun autoni jäi studion parkkikselle, mutta se ei haittaa koska meillä on huomenna treenit ja saan sen silloin.

Pistän takin naulakkoon ja seuraan Nikoa sohvalle. "Tää sun 'hitaasti eteneminen' tais onnistuu hyvin" Niko sanoo huvittuneena ja istahtaa sohvalle. "No kuinka nii" Kysyn mukamas tietämättä mitä hän tarkoittaa. "Roikut nyt jo kiinni mussa" , Hän selventää. "Mitä sä selität enkä roiku" Sanon. "Miten vaan" Niko hymähtää ja pistää telkkarin päälle. "Mitäs sä nyt halusit sitten tehdä?" Niko kysyy minulta. Nii i. Ei kyllä mitään hajua. "Ei mitään välii" Vastaan muuta keksimättä. "Jahas", Niko mutisee ja pistää jotain pyörimään telkkarista. Sitten päässäni välähtää. "Ois mul yks idea" Sanon. Niko kääntää päänsä minuun päin.

"Oliks tää ny hyvä idea" Niko epäröi baarin ovilla. "Nyt juhlitaan. Oltiin sitte kuinka krapulassa huomenna ni voi voi" Sähellän ja kävelen baariin sisälle. Tämä oli se mahtava ideani. Kirjaimellisesti. Olihan se aikakin tulla kahdestaan Nikon kanssa baariin.

Istumme baari tiskillä ja vedämme vähän..kaikkea. Lähinnä shotteja. Ennen kuin ehdimme humaltua, napsaisimme pari kuvaa josta saamme jotain instagram matskua. No mitä? Minulla sattui vain olemaan kamera mukana...Vein sen tietysti jo takaisin. Juuri nyt vain kännäämme Nikon kanssa ja itseasiassa tanssimme juuri tanssilattialla. Tai apinoimme. Miten sen nyt ottaa. Meinaan lähes kaatua kun Niko vetää minut yhtäkkiä itseään vasten niin että olen selkä häneen päin ja hän pitää käsiään alavatsani ympärillä. Pelästyin itseasiassa sitä vähän. Se tuli niin äkkiä. Lasken käteni alavatsalleni Nikon omien päälle ja käännän pääni nähdäkseni hänet. Olemme jo melkoisessa humalassa. Tulisimme olemaan aika mahtavassa kunnossa aamulla.

~~~
Sanoja 549

En ilmeisesti osaa julkasta näitä päivä aikaan.