The Chosen One||Aleksi & Reader

kavereita

( anteeks jos tässä luvussa tulee paljon timeskippejä sillä en keksi paljoa mitään näihin väleihin. yritän heinäkuussa saada sitten ainakin 1 luvun viikossa, mutta nyt tarinaan)

Aatun pov

Voi vitun vitun vittu. Saana tulee varmaan minuutin päästä ja ruoka ei ole vielä valmista. Puhelimeni soi, ei mulla nyt ole aikaa vastata. Päätän kuitenkin vastata puhelimeen kun huomaan näytöllä olevan nimi Elias. "Aatu, mitä teet?" Kuuluu puhelimesta heti kun vastaan. "No ruokaa yritän väsäillä" Vastaan huokaisten sillä en todellakaan osaa kokata. "Voi kultsi enhän mä tule takaisin kotiin työmatkalta kun vasta huomenna" Elias lässyttää ja räkättää perään. "No voi sinun helvetin kultsi puppelis kuule kun nyt en ole sinulle mitään kokkailemassa vaan Saanalle" Huokaisen samalla sammuttaen lieden ja siirtäen loput ruuista pöytään.

"Aijaa. No onko se niinku nyt virallisesti sun tyttis?" Elias utelee. "No on, mähän kerroin sulle tänään aiemmin. Elias mene tarkistuttamaan nyt se muistisi ja tota, mä soitan sitten miten meni" Huokaisen katsoen hienosti katettua pöytää, jos nyt kerrankin tekisin vaikutuksen kulinaristisilla taidoillani johonkin muuhun kuin Eliakseen. "Okei sitten, peace out broidi" Elias sanoo ja lopetan puhelun. Käyn nopeasti katsomassa itseäni eteisen peilistä. Korjaan vähän kaulustani jolloin kuulen ovikellon, hengitän nopeasti syvään kunnes siirryn ovelle ja avaan sen.

Edessäni seisoo tuo niin kaunis tyttö, tuijotan häntä hetken aikaa kunnes tajuan avata suuni. "Ihanaa kun pääsit tulemaan, käy sisään" Hymyilen Saanalle samalla tehden tilaa hänelle. "Kiitos, wau mikä tuoksu. Mitä sä oot tehny?" Saana kysyy samalla riisuen kenkiään. "No tule katsomaan" hihkaisen keittiöstä ja nään kun Saana tallustaa keittiöön samalla kun hänen suu loksahtaa auki. "Ei sun olis kyllä tarvinnu mutta tää on aivan ihanaa" Saana sanoo hymyillen leveästi samalla katsellen minun kattamaani pöytää.

"May I" Sanon hassulla aksentilla samalla vetäen tuolia taaksepäin jotta Saana voisi istua siihen. "Thank you sir" Saana kikattaa saaden minutkin hymähtämään. "Here I have these boiled potatoes, fresh spagetti and some chicken for you miss" Sanon essitellen juuri tekemääni ruokaa. "Kuulostaa herkulliselta, vaihdetaan kuitenkin takaisin Suomeen niin ymmärrän kuitenkin jotain" Saana vastaa samalla ottaen palasen paistamaani kanaa.

Time skip 4 viikkoa

Aatun pov

Herään sängystäni ja kuulen pientä tuhinaa. Voi luoja, miten en ole vieläkään pystynyt kertomaan Saanalle olevani homo. Kaikki on mennyt niin hienosti ja Saana on unelma nainen. Saanan suudelmat on taivaallisia ja hän itsessään on niin kaunis, en vain silti ole kiinnostunut hänestä sillä tavalla. Elias palasi työmatkaltaan kolme viikkoa sitten jolloin tajusin että se on Elias jota rakastan. Yritän ottaa käteni pois tuon nukkuvan tytön alta kunnes hän herää.

"Huomenta rakas" Saana mutisee minulle ja kääntyy katsomaan minua. "Huomenta" Vastaan. Saana hivuttautuu lähemmäs antaakseen pusun ja annankin nopean suudelman hänen huulilleen. Voi vittu, en mä halua satuttaa Saanaa. Ei tän näin pitänyt mennä, mä vaan halusin että Saana olisi yhtä umpirakastunut muhun kuin mä siihen. Asiat muuttuivat liian nopeasti enkä mä kerinnyt tajuta mitä tunnen. Tää tulee niin rikkomaan hänen sydämmen, miksi näin piti käydä.

"Tuutko tänään illalla vielä käymään kun meidän pitäis puhua" Huokaisen samalla katsoen kun Saana on lähtemässä, akselille? Vai oliko se Aleksi? Jonkun nimi oli kyllä Joel eikä Aleksi, akseli vittu kuka olikaan. Niin ja sit oli vielä se joku tyttö, se Viola. "Joo voin mä tulla jos Viola pystyis heittämään" Saana hymyilee. "Mutta nähdään illalla sitten kulta" Saana jatkaa ja antaa vielä pusun ennekuin pamauttaa oven kiinni. Tästä tulee elämäni paskin päivä. Ikinä.