Y/n sai laitettua viestit jonka jälkeen tämä meni istumaan sillan reunalle uudestaan
"Mun on nyt aika mennä"
Tuo tokaisi ja kaatui selkä edellä suoraan veteen, olin aivan shokissa enkä tiennyt mitä tehdä. Olin liian shokissa että lähdin vain juoksemaan kertoakseni Aleksille ja muille, tietenkin soitin juoksiessani ambulanssin.
"Mitä sä täällä vielä teet? Ja missä Y/n on?"
Ilmeisesti Niko kysyi joka huomasi minut ensin kun pääsin paikalle.
"Y/n, S-se.. Hyppäs."
"M-mitä" Aleksi huusi
"Häh onks jotai sattunu, ja mitä toi tekee tääl?"
Tommi sanoi joka oli tullut ilmeisesti juuri studion ovesta ja katsoi minua, ilmeisesti ei kuullut mistä puhuimme
"Y/n h-hyppäs.."
Sanoin Tommille lähes itkien, sen jälkeen me kaikki olimme vain hiljaa kunnes Tommi ei enää pystynyt pidätellä itkuaan
"Missä mun sisko on? Älä vittu vaan sano et sä oot jättäny sen vaa jonnekki!"
"Nnoh se on vielä siellä vedessä kait, en voinu tehä mitään!"
"Voi herranjumala! Kai sä nyt ees apua soitit!!?"
"No tottakai mä soitin"
Samassa kuului ambulanssin ääni, kaikki me aloimme juosta niin kovaa kun jaloista pääsimme sillalle.
"Moi, kuka teistä soitti apua?"
Ensihoitaja sanoi
"Minä soitin"
"Okei. Onko täällä Y/nin läheisiä?"
"No mä oon Y/nin veli"
"Ja mä oon sen poikaystävä"
Aleksi sanoi ja katsoi minua tihuillen. Ärgh olisi tehnyt mieli sanoa tuossa vaiheessa jotain, mutta en sanonut.
Pääsimme sairaalaan ja odottelimme vain koska saisimme kuulla Y/nistä lisää, juurikaan kukaan ei puhunut kenellekään yhtään mitään ja Aleksi piti minuun hyvinkin etäisyyttä.
Aleksi pov:
Oltiin just tultu sairaalaan koska kuultiin että Y/n oli hypännyt, järkytyin tuohon enkä ollut uskoa tuota, mutta kun kuulin ambulanssin tulevan menin hirveään paniikkiin. Ensihoitaja kysyi onko ketään Y/nin läheisiä paikalla, olin juuri sanomassa että olen hänen poikaystävänsä kunnes tuo Niklas sanoi sen, en ymmärrä! Noh pääsimme sairaalaan ja nyt ollaan odotettu kohta puolitoista tuntia eikä mitään ole kuulunut, pelottaa vähäsen jos Y/n ei selviäkkään. Pian kuitenkin lääkärit tulivat meidän luokse
"Hei. Oletteko te Y/nin läheisiä?"
"Joo mä oon sen veli, onko vielä mitään tietoa selviääkö Y/n?" Tommi sanoi hieman paniikissa
"Valitettavasti näyttää todella heikolta tällä hetkellä, mutta teemme parhaamme!" Lääkäri sanoi ja pian lähtikin pois, hän sanoi että Y/nin tila näyttää todella huonolta, en vain kestä sitä jos hän ei selviä..
Aikaa oli kulunut taas pari tuntia, ja kohta meidän pitäisi lähteä. En olisi millään halunnut lähteä, jos Y/nin sydän vaikka pysähtyisi sillä välin kun olemme täällä?
"Hei, valitettavasti teidän pitäisi nyt poistua. Huomenna taas sairaala aukeaa 10.00 niin sitten voitte tulla uudestaan, ilmoitamme toki jos y/nin tila heikkonee"
Lääkärit sanoivat ja lähdimme yhdessä Tommille, koska paras olisi pysyä yhdessä ja tukea toisia, tosin Niklas ei tule, en edes haluaisi häntä.
"Minne sä meet stte?"
Kysyin Niklakselta
"En mä tiiä, aattelin kotii lähtee mut käyn varmaa Y/nin luona ensin"
"Miks sä sinne oot menos?" Kysyin tuolta hieman ihmeissäni, koska miksi hän Y/mille menisi? Ärgh varmaan taas tätä samaa ärsyttämistä ja KATEELLIASEKSI saamistani. Ei onnistu.
"No mut siitä vaa"
Sanoin ja viimein pääsimme lähtemään Tommille, olimme päässeet Tommille ja heti syötiin. Syönnin jälkeen kaikki me hyppäsimme vain sohvalle katsomaan telkkaria. Ei muutakaan tekemistä ollut, ei huvittanut ilman Y/niä. Olimme katsoneet telkkaria ja jutelleet Y/nin tilasta ja sun muusta.
Yhtäkkiä Tommin puhelin alkaa soida, tuntematon numero. Se oli sairaalasta..
