Täysikuu lähestyy

218 11 15
                                    

Siriuksen näkökulma:
Kävelin muotokuva-aukosta ulos ja suuntasin askeleeni kohti suurta salia. Olin onnistunut lähtemään muiden kelmien huomaamatta ja olin rättiväsynyt. Nukuin viime yönä luultavasti vain tunnin tai ehkä vain puolikkaan siitä. Samat ajatukset pyörivät edelleen päässäni kuin radiossa koko ajan toistuva mainos:
Sirius Musta, Orion ja Walburga Mustan esikoispoika sekä Regulus Mustan isoveli- on homo! Jos vanhempani saisivat tietää tästä, silloin puhuttaisiin paljon pahemmista kuin anteeksiantamattomista kirouksista. Luojan kiitos en ole väleissä heidän kanssaan!

Peterin näkökulma:
Heräsimme Jamesin kanssa samaan aikaan. Kuutamo oli jo pukemassa kaapua ylleen. Hän oli hieman kalpea, mutta arvelimme sen johtuvan lähestyvästä täysikuusta. Anturajalan pylvässänky oli kuitenkin tyhjä- hän oli jo lähtenyt. James oli myöskin huomannut Anturajalan poissaolon.

"Eihän Sirius ikinä lähde alas ilman meitä!" James huudahti.

"Ehkä hän lähti ulos!" ehdotin ja kaikki tiesivät, mitä tarkoitin ulos lähtemisellä. Siriushan poltti välillä.

Remus keräsi nopeasti tavaransa ja laittoi laukun olalleen.
"Yrittäkää kiirehtiä tai myöhästytään taikajuomista. Minun pitää mennä hoitamaan vähän valvojaoppilaan velvollisuuksia." hän sanoi ja poistui makuusalista.

Remuksen näkökulma:
Kävelin portaat alas oleskeluhuoneeseen ja pyysin 1. vuosiluokkalaisia seuraamaan minua. Opastin heidät pääaulaan ja kerroin heille kaikkien luokkien sijainnit. Kun yritin selittää missä muodonmuutosten luokka on, katseeni kohtasi komeimman rohkelikkopojan kanssa, jonka olin ikinä nähnyt. Sirius käveli pois suuresta salista ja huomatessaan minut, hän väläytti rakastamani hymyn. Sen jälkeen hän lähti alakertaan kohti Kuhnusarvion luokkaa.
Käskin 1. vuosiluokkalaisten mennä syömään ja juoksin sitten Siriuksen perään.

"SIRIUS ODOTA!" huusin juostessani portaita alas ja Sirius pysähtyi niille sijoilleen.

"Mikä nyt on? Onko kaikki hyvin?" Sirius kysyi ja hämmästyi huolestunutta äänensävyään.

En ehtinyt vastata hänelle, sillä kompuroin portaissa, tipuin loput askelmat alas ja kaaduin lattialle. Kun aukaisin silmäni, huomasin, että olin onnistunut kaatumaan Siriuksen päälle. Hän katsoi minua ihmeissään ja tunsin, kuinka puna levisi poskilleni. Huultemme välissä oli vain pieni välimatka ja keskityin kaikin voimin siihen, että en sulje sitä etäisyyttä. Ei Sirius voi tuntea samalla tavalla kuin minä, eihän?
Nousin nopeasti seisomaan ja punastuminen jatkui. Käteni tärisivät, kun autoin hämmästyneen Siriuksen ylös lattialta.

"Anteeksi!" sanoin ja peitin kasvoni käsiini. Olin varmasti yhtä punainen kuin tomaatti.

Ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni huomasin, että Sirius oli sanaton. Saatoin nähdä harhoja lähestyvän täysikuun takia, mutta punastuiko Sirius hieman!? Mitään sanomatta hän jatkoi matkaansa tyrmiin, jonne itse lähdin vasta noin viisi minuuttia hänen jälkeensä.

Lilyn näkökulma:
Taikajuomien jälkeen meillä oli noin tunnin tauko, jonka ajaksi päätin mennä kirjastoon opiskelemaan. Luin kiinnostavaa kirjaa muodonmuutoksista, kun kuulin kirjaston raskaiden ovien avautuvan ja Remus astui sisään. Huomattuaan minut hän istui minua vastapäätä ja tuijotti tyhjyyteen. Siirsin kirjani syrjään.

"Haluatko puhua kanssani?" kysyin varovaisesti.

Remus nyökkäsi, mutta tuijotti edelleen ikkunasta ulos lammelle.

"Muistatko kun kerroin sinulle viime keväänä, mitä tunnen Siriusta kohtaan?" hän kysyi ja siirsi katseensa omiin jalkoihinsa.

"Muistan!" vastasin muistellen silloista keskusteluamme. "Oletko vielä kertonut-"

Wolfstar - Vaiettu rakkausDonde viven las historias. Descúbrelo ahora