Blind Channel KESÄKALNTERI 2023 ~ VALMIS

30. {Olli x Aleksi} - Koiran pentu

Olli:

Olen luvannut Aleksille jotakin mitä hän on halunnut jo pitkään. Olen ollut yhteyksissä kasvattajaan. Aion ostaa Aleksille koiran. Hän on puhunut siitä asti kun aloimme seurustelemaan, että hän haluaa koiran jossakin vaiheessa ja koska en itse ole mikään hyvä koiran kasvattaja, olen sanonjt, ettei meille koiraa tule, jos Aleksi ei ostaa pitää siitä huolen. Tiedän kuulostavani 5-vuotiaan lapsen isältä, mutta se koira kuolee, jos siitä ei pidetä huoli. Aleksi on vannonut pitää siitä huolen ja anellut ja vinkunut, että saa sen ja nyt päätin, että olisi hyvä aika toteuttaa hänen toiveensa.

Pentu luovutetaan meille ensi viikolla, joka on hyvä ajankohta, koska meillä on vuosipäivä ja mikä olisikaan hyvä lahja? Koira. Joo. Kaikki koiran tavarat ovat sänkymme alla. Onneksi Aleksi ei koskaan siivoa tai imuroi, hän ei ikinä katso sängyn alle. Voisi kyllä joskus siivota. Ehkä laitan hänet siivoamaan vuosipäivänämme. Tietysti vasta sen jälkeen kun olen antanut lahjani hänelle.

~~~

Timeskip: vuosipäivä

Tänään se on. Hain koiran juuri ja vein sen piiloon makkariimme. Ei hätää. Sillä ruokaa ja vettä siellä. "Vittu ku oli raskas päivä", Aleksi huokaisi kun astuimme kämppämme. "Haluisitko sä tehä jotaki?" Aleksi kysyi keimaillen. Tuo houkuttelisi, mutta valitettavasti ei voi.

"Aleksi, ei nyt. Sähän oot väsynyt", sanoin. "Mutta se vois auttaa", Aleksi sanoi. Hymyilin hänelle. "Ei nyt rakas" Kävelin Aleksin ohi makkariin. Huomasim, että tämä meni istumaan sohvalle surullisena. Raukka luulee, etten halua häntä. Voi kuule. Kyllä haluan. En kai muuten painais sua jokaikinen ilta töitten jälkeen.

"Hyvä tyttö. Osasit olla hiljaa", lässytin koiralle ja annoin tälle makupalan. "Kohta saat nähä sun uuden omistajan. Harmi, että isin piti valehdella Aleksille. En olis halunnut" Koira ei tietenkään ymmärtänyt mitä sanoin, mutta silti voin puhua sille kaikesta turhasta. Vähän niin kuin Aleksinkin kanssa. Harmittaa se, että jouduin valehtelemaan. En olisi halunnut.

"Aleksi?" en nähnyt häntä olkkarissa. "Täällä!" kuului huuto keittiöstä. Kävelin sinne ja huomasin Aleksin tekevän jotakin uunilla. "Mitä sä teet?" kysyin ja kävelin tämän luokse. "Kakkua, jonka varmaan joudun syömään yksin, koska joku ei halua varmaan olla enää mun kanssa", Aleksi sanoi ja huomasin kyyneleet, joka tippui hänen silmästä, jonka hän kuitenkin pyyhki nopeasti pois.

Halasin Aleksia takaapäin. Painoin suukon hänen kaulalleen. "Olli, mitä sä teet?" Aleksi kysyi. "Mä rakastan sua ja mulla on sulle lahja", kuiskasin. Aleksi kääntyi katsoi mua. "Lahja", hän ihmetteli. "Mut.. Entä kakku?" Aleksi kysyi. Katsoin onko kakku uunissa. "Kuinka kauan ton pitää olla tuolla?" kysyin. Aleksi kääntyi puhelimensa suuntaan, jossa näkyi resepti. "20min", hän sanoi ja laitoin uunikn 20minuuttia aikaa. "Tuu", sanoin ja otin Aleksin kädestä kiinni. Vedin tämän perässäni makkarin ovelle. Hän kääntyi katsomaan mua. Työnsin oven auki. Aleksin ilme muuttui ja hän alkoi itkemään onnen kyyneliä. "Olli-" "Hyvää vuosipäivää rakas", kuiskasin hänelle. Koira tassutteli Aleksin luokse ja tämä kyykistyi rapsuttamaan sitä.

"Mikä sen nimi on?" Aleksi kysyi kyyneleet silmissä. "Keksi", sanoin ja kyykistyin Aleksin vierelle. Hän mietti hetken aikaa ennen kuin sanoi: "Rilla" Hymyilin. "Se on hyvä", sanoin ja pussasin Aleksia otsalle.

~~ Sanoja: 477 ~~

Huomasin, etten ollut tehny pitkään aikaan Oleksia, joten tässä sitä nyt olis. Ja ens lukuki on Oleksia. Annan teille nyt Oleksi pommin.

ps. Teki tiukkaa näitten lukujen kaa. Meinas nimittäin loppua kesken, joten nää ei oo mitää hyviä. Ei todellakaan.