Lost & Bleeding [Young Channel] (2) [VALMIS] ✔️

1. Nuorisokoti

Aleksi: perheväkivalta, otettu huostaan kiirrellä
Olli: vanhemmat kuollu, siirretty nuorisokotiin

Joel: öykkäröivä nuori, siirretty nuorisokotiin
Niko: ahdistunut sekakäyttäjä + vieroitus

Joonas: itsetuhoinen, masentunut ja ahdistunut
Tommi: koditon nuori joka asuu nuorisokodissa

... ... ...

Aleksi:

"Sä oot varmaan Aleksi?" joku ihme hippi kysyi, nyökkäsin vaan vastaukseksi
"Sit lähetään, autossa on toinenki meille tulossa, ettet ihmettele.." tyyppi jatkoi

"Tässä on Joel, Joel tässä on Aleksi.." tyyppi selitti
"Moi.." Joel sanoi, olin vaan hiljaa vedin hupparia syvemmälle.

Olin just päässy sairaalasta, mut oli hakattu ihan kunnolla ja se näky, mun oma isä oli pistäny ihan kunnolla menemään ja mut oli kiireellä otettu huostaan, nyt olin pääsemässä turvaan. Äitikin oli sitä mieltä että mun oli parempi olla muualla.

Kauan sitten pelastin äidin isältä, isä tarttu turhan lujaa kurkusta ja melkein kuolin, no tuon jälkeen en sanonu enää sanaakaan, en vaan uskaltanu.

Trauma kulki mun mukana päivästä toiseen, lopulta en ees välittäny puhua, olin vaan hiljaa. Katselin ohikiitäviä maisemia kun ajettiin kerrostalon pihaan.

"Joel ei sit lähe mihinkään.." tyyppi sanoi
"Hei, lähe mun mukaan.." Joel kuiskasi
"Voi ny vittu.." Joel sähähti, ohjaajat oli nopeempia ja Joel raahattiin sisälle, itse jäin seisomaan pihalle.

"Moi Aleksi, oon Silja sun oma ohjaaja, mennäänkö sisään?" Silja sanoi, eihän mulla ollu vaihtoehtoa tai oli päästä turvaan ja lämpimään.

Kun päästiin sisälle, vilkuilin hupun alta miltä täällä näytti
"Noniin, sit kaikki tänne.." Silja huusi melun yli
"Meille tuli kaks uutta asukasta, toinen on Aleksi tässä ja Joel joka hakeutu heti ongelmiin.." Silja jatkoi

"Moi!" joku rastapäinen tyyppi sanoi sohvalta, en ollu puhunu vuosiin mun trauman takia, joten olin hiljaa
"Etsä osaa puhua?" joku huusi
"Antakaa sen olla.." rastapää sanoi ja puolusti mua

"Eiköhän tämä riitä, sun huone on tuolla päädyssä, haluatko Olli olla kaverina?" Silja kysyi
"Joo, vaikka.. Moi.."rastapää, ilmeisesti Olli sanoi kun tuli mun luokse
"Tuu mennään, mun huone on samalla suunnalla.." Olli jatkoi

Niin lähdin seuraamaan Ollia, huone oli pieni mutta sopiva mulle, eihän mulla ollu ees paljon tavaroita mukana.

"Onks sulla kaikki hyvin? Sä et paljoo puhu.." Olli kysyi, olin hiljaa ja istuin sängylle
"No ei väkisin, puhut sit jos puhut.. Tuu kohta iltapalalle.." Olli sanoi ja lähti.

Jäin istumaan hiljaa sängylle, ensimmäisen kerran uskalsin tiputtaa hupun pois edestä. Nyt olin turvassa, nyt mua ei kukaan hakkaa.

Olli:

"Joonas hei, saakelin nyhverö!" kuului jostakin.

Joonas oli ollu täällä jo pitkään, se oli tullu kauan ennen mua, koitin ottaa kontaktia siihen mutta se vaan lähti karkuun. Sillä oli käsissä usein sideharsoa ja muutenkin tuo oli aika laiha ja hiljanen.

Mun tarina oli erilainen, mun porukat oli kuollu autokolarissa ja kukaan sukulainen ei halunnu ottaa ongelma nuorta luokseen asumaan, joten päädyin tänne.

"Sitten syömään.." Timo mun oma ohjaaja huusi, Joonas tuli muiden perässä, otin pari askelta taaksepäin ja olin kompastua, Aleksi oli ilmestyny mun taakse

"Hui, sori en huomannu sua.." sanoin
"Mä voin auttaa sua.." sanoin näin pienen hymyn Aleksin hupun alta

Nähtävästi myös kakkos kerroksen Niko ja Tommi tuli meidän kanssa. Tää toinen uusi oli ilmeisesti päätyny eristykseen tai täällä me sanottiin sitä lepohuoneeksi.

Mitä tiesin Tommi oli koditon ja sai täältä katon pään päälle, kun taas Niko oli jonkin sortin vierotuksessa, ollu jo pitkään.

Ykkös kerros oli meidän nuorten, kakkosessa oli päihdekuntoutus nuorille ja samassa kerroksessa oma siipi omilleen haluaville nuorille.

Aleksi istu mun viereen ja tarkkaili ympäristöä, samoin teki Joonas. Niko ja Tommi oli omassa pöydässään vähän kauempana meistä.

"Voi nyt saatana.." jostain kuulu, Aleksi säpsähti mun vieressä ja lähti vauhdilla pois
"Timo, saanks mennä Aleksin perään?" kysyin
"Jos se luottaa suhun, oot eka jonka se päästää lähelleen.." Timo sanoi, Joonas vilkaisi mua ennen kun lähdin

Lähdin nopeesti Aleksin perään ja koputin sen huoneen oveen. Aleksi oli melkoisessa myttyssä nurkassa ja tärisi.

"Aleksi, Olli tässä.. Mikä sulle tuli?" kysyin, tiesin etten saa vastausta, jotenki mun oli pakko halata tuota.

"Shh, kukaan ei tee sulle pahaa.." sanoin
"Jos sä haluut kertoo mulle, niin oon tässä.." jatkoin

Olihan tää outoa, Aleksi oli ollu vasta pari tuntia täällä ja nyt olin ottanu tuon mun suojaan, ehkä mä pidän Aleksin puolia jatkossakin.

... ... ...

Joku tämmönen teini sekoilu, pitäähän mun tämäkin kortti kääntää!

680 sanaa!

Emmä pysty enää oottaa tän kanssa, tätä on venytetty ihan liikaa, mut syystä!

Tän julkasua oon oottanu kun kuuta nousevaa, joten tästä lähtee! <3