Minä ja mieleni

Muutto

Moi taas. Muutin Hämeenlinnaan "virallisesti" ensimmäinen päivä elokuuta mutta ekat pari viikkoa hengailin aika pitkälti vielä lapsuuden kodissa ja pikkuhiljaa tein tästä pienestä yksiöstä kotia itelleni. Mähän menin tän asian kanssa niin pitkälle, että kun ei mun silmää miellyttävää mattoa löytynyt niin päätin tehdä itse maton, joten se on kuluttanut ihan mukavasti aikaa ja siinä samalla saa kuunneltua äänikirjoja tai podcasteja.

Huomenna alkaa koulu. Jännittää ja ahdistaa ihan todella paljon, että mitä siitä tulee ja pärjäänkö. Ja no tietysti myös se, että osaako niitä kavereita enää tässä vaiheessa elämää oikeasti tehdä. Tai lähinnä se, että löytyykö täältä seuraa vapaa-ajalle.

Illat on kaikista pahimpia koti-ikävän ja ahdistuksen kanssa. Asiaa pahentaa ehkä se, ettei oikein vielä tiedä mitä opiskelu pitää sisällään oikeasti ja kun ei oikein ole ketään kenen kanssa asioista puhua. Tuutorit oli tehnyt meille jo wappiryhmän ja huomiselle ne oli suunnitellut, jonkun piknikin. Torstaina on kastajaiset, joka on ilmeisesti jonkunlainen rastirata? Ja sen jälkeen on vielä jatkot.

Sinänsä odotan näitä kaikkia uusia kokemuksia ja uusia mahdollisuuksia mutta toisaalta tuntematon ahdistaa ja jännittää, kun ei ole ketään tuttua ja turvallista mukana kulkemassa vaan kaikki tutut on tosi kaukana. Vaikka samaan aikaan koittaa kertoa itelleen, et "selvisin mä lukionkin, vaikka yksin sen aloitinkin", mutta samaan aikaan se lukio oli samassa rakennuksessa kuin mun yläaste ja osittain oli samat opettajat. Että siinä oli paljon tuttua, vaikka lähdin sinne ilman kavereita. Ja sain mä sieltäkin kavereita, toki vain kouluajaksi.

Joskus mä vaan mietin oisko kaikki vaan helpompaa, jos oisin menny ammattikouluun tai jotain. Mutta toisaalta en kuitenkaan vieläkään tiedä, että mitä olisin amiksen puolella opiskellut. Lukio oli helppoa ja kivaa, kaikki oli aika ennalta-arvattavaa ja se oli vähän niin kuin peruskoulun jatke. Ammattikorkea on varmaan aika erilaista jo siinä mielessä, että huomenna mun pitäisi sieltä isosta kampuksesta löytää oikea tila mihin mun kuuluu mennä.

Toivon, että ois paljon ryhmätöitä ja sitten oikeasti toimivat ryhmät, että pystyis tutustumaan ihmisiin ja saamaan niitä kavereita.

Vähän stressaa myös se, että mulla on jo syyskuun alussa Helsingissä lääkäriaika noista purenta-asioista niin siitä jää heti alkuun yksi päivä koulua väliin. Mutta no ehkä siitäkin selviää. 

Pitää ehkä vähitellen alkaa syömään iltapalaa ja tekemään iltahommia, että pääsee ihmisten aikoihin nukkumaan. Yritin jo tänä aamuna herätä aikaisemmin mutta en saanut itseäni ylös ja oon viimeiset kaksi yötä nukkunut aika huonosti, joten pitää ehkä alkaa yrittää tänä yönä nukkua paremmin. En oo vielä edes kunnolla päättänyt, että menenkö aamulla kävellen kouluun vai pyörällä.