Minä ja mieleni

Syöminen/syömättömyys

Mua ahdistaa, ku en enää osaa syödä. Mua ällöttää kaikki vähänki liian rasvainen ja muutenki. Mul saattaa huomaamatta jäädä iltapala välistä, jos meil ei oo jotain hyvää. Mul saattaa jäädä iltaruoka (päivällinen?) väliin, jos äiti ei oo kotona tekemässä ruokaa. Tänää äiti ei ollu kotona ruoka aikaan nii muut söi lihapullia ja hampurilaisia mut mä en voinu ees kuvitella syöväni jotain niin rasvasta. Muita yleensä ahdistaa syöminen mut mua ahdistaa syömättömyys. Mul on nykyään vatsa kipee ja saattaa tulla huono olo vaik kesken oppitunnin ja sit on vähä sillee et kehtaako sanoo et pitää käyä ulkona haukkaamassa raitista ilmaa et huono olo menis pois. Ja tietenkään syömättömyys ei yhtään auta päänsärkyjen kanssa. Oon kaikille lääkäreille yms vakuutellut kuinka syön viisi ateriaa päivässä säännöllisesti yms. En sit tiiä johtuuko se niistä lääkkeistä mitä me testattiin talvella vai onks tää nyt joku alitajuntainen juttu joka vaa tulee. Tai siis joo tunnen itteni läskiks mut en yritä tietoisesti tehdä asialle mitään, koska mul ei oo motivaatiota, et sit alitajunta saattaa tehä sit just sen ettei yhtää huvita syödä mitää rasvasta.

Jotenki on helpottavaa kirjottaa näitä asioita ylös ja laittaa muittenki nähtäville, jotenki mun sisällä oleva ahdistus lakkaa siitä asiasta. Mua helpotti, kun sain vihdoin sanoa suorat sanat päänsärkypäiväkirjasta ja mitä kaikkee muuta edellisessä luvussa sit olikaan.

Oikeesti tuhlasin 2 tuntii siihe päänsärkypäiväkirjaan ku yritin kirjottaa siihen jotain järkevää. Siis tein sitä jostai kaheksasta kymmeneen. Toisaalta siinä välissä kirjotin edellisen luvun ja luin jotain tarinaa ja vastasin kommentteihin. En jotenki vaa pystyny ollenkaan keskittyä.

Ois kiva kuulla teijän mielipiteitä tai kokemuksia syömisestä/syömättömyydestä.