Minä ja mieleni

Terveiset sinne taivaaseen

Mulle tuli tosta Chimmylotta :n tekstistä mieleen mun edesmennyt täti ja koulukaveri niin nyt kun he ovat mun mielessä niin voisin kertoa mitä heille kävi.

Mun koulukaveri oli mua vuoden vanhempi. Se ei haitannut, koska meillä oli ykköskakkosluokka. Mietin, että pitäisikö puhua hänestä hänen omalla nimellään. Mutta toisaalta en halua, että kukaan pahoittaa mieltään. Sanotaan, että hänen nimensä oli Juuso. Tää tapahtu siis vuonna 2011 huhtikuun lopussa.

Oli pääsiäinen. Sinä vuonna se oli vasta huhtikuun lopussa. Pääsiäslomalta tultiin takaisin kouluun. Saadaan kuulla opettajalta suru-uutinen. Juuso hukkui pääsiäslomanaikana. En enää muista missä Juuso perheineen oli mutta jossain kuitenkin vietti pääsiäistä. Tarina kertoo, että Juuso oli isoveljensä sanotaan, vaikka Eetun kanssa pyöräilemässä. He ylittivät siltaa. Siltaa, jossa ei ollut kaiteita. Pojat taluttivat pyöränsä yli. Eetu oli ensin perillä. Juuso ei halunnut jäädä jälkeen vaan päätti alkaa pyöräillä. Hän taisi horjahtaa tai jotain mutta lopulta hän kuitenkin tippui jokeen. Ei siinä mitään, Juuso oli hyvä uimari, mutta jäät oli vasta sulaneet eli virtaus oli voimakasta. Hän oli jaksanut sinnitellä pari sataa metriä ennen kuolemaansa. Hänen äitinsä kertoi, että kun Juuso oli löydetty hän oli näyttänyt nukkuvalta.

Näin minä tarinan muistan kuulleeni. Toivon, etten ole vääristellyt mitään. En ole koskaan tapahtuneen jälkeen puhunut Juuson siskon kanssa Juusosta. En uskalla mainita Juusoa. En tiedä onko hän ei voi sanoa päässyt yli mutta että onko hän oppinut elämään asian kanssa.

No, mä voin kyllä kertoa mun tädin nimen sillä ei kukaan voi vetää hernettä nokkaansa, jos puhun omasta tädistäni hänen omalla nimellään.

Mun täti - Anna - ei ollu oikeen yhteyksissä meihin ennen vuotta 2015. Hänellä on kaksi poikaa. Heidän nimiään en tässä nyt kerro heidän yksityisyytensä suojaamiseksi. Me tehtiin kaikkee kivaa kesällä 2015 Annan ja poikien kanssa. 2016 pääsiäisenä Anna ja pojat tuli meille kylään. Sitten päätettiin siinä, että vanhempi poika jää meille yöks ja mä meen Annalle yöks. No meil oli hauskaa Annan ja hänen nuorimman poikansa kanssa.

Pääsiäisen jälkeinen tiistai. Olikohan se 29 päivä maaliskuuta. Oli ollut eka koulupäivä loman jälkeen. Vietin kavereitten kanssa iltaa potkimalla palloa koululla. Meen kotiin odottaen, että vaan iskä ja mun kaks sisarusta on paikalla. Äiti oli kanssa kotona. Olin heti sillee et miks oot kotona. Äitin piti olla jumpassa tai jossain. Saan kuulla et mun täti on löydetty hänen asunnostaan kuolleena.
Tarinan mukaan Annan nuoremman lapsen isä oli saanut päiväkodista soiton, ettei Anna ole tullut hakemaan poikaa. Isä lähtee Annan asunnolle katsomaan, että mikä meininki. Kukaan ei tule avaamaan. Soitetaan poliisit. He avaavat oven ja sitten löytävät hetken kuluttua Annan. Kuolleena. Mun täti oli ottanut yliannostuksen jotain lääkkeitä. Kuitenkin lääkkeitä joiden yliannostus hidastaa sun sydämen sykettä ja lopulta se ei syki enää lainkaan.

Että sellaset pääsiäiset mulla. On mun pappa, isovaari, isomummi ja isomummo myös kuollut mutta he eivät olleet mulle niin läheisiä.

Mielestäni ei voi sanoa, että pääsisi koskaan yli jonkun kuolemasta. Sen kanssa voi oppia elämään. Ja mä oon oppinut elämään jokaisen kuolleen sukulaisen ja Juuson muiston kanssa.