Tää riittämättömyyden tunne on iha hirvee. Tuntuu vaa etten riitä kellekään. Must tuntuu et mun kaveriki suostu vaa säälistä tulee mun kans Helsinki päiville huomen. Ei se mun tietääkseni tykkää kauheesti niistä artisteista keitä siel on. Jotenki vaa tuntuu koko ajan et pitäis olla jotain enemmän. Kauniimpi, laihempi, parempi. Tai siis yritän aina parhaani vaik en oikeesti jaksais mut silti esimerkiks opettajat ei huomaa. Oon yks ainoista meijän luokalta joka viittaa aktiivisesti mun lisäks aktiivisia viittaajia on ehkä yks tai yks tulee vaa mielee. Et on niitä keillä on tietoa mut ne ei vaa uskalla sanoa. Ja silti kaikki on muka aina parempia ku minä. Muut saa stipendejä ja mä vaa istun siel sillee et miks noi saa taas stipendejä? Oon saanu kerran stipendin ja en ees enää muista mistä se oli. Joo mun ka oli ihan hyvä ja näi mut silti. Jotenki se ettei missään aineessa selkeesti loista on ärsyttävää. Aina on vaa keskinkertainen. Mitä sitten että saa kaikista aineista 8-10 arvosanaksi (enkkuu en laske tähän se on aina 7) ku ei selkeesti oo tarpeeks. Kaikki muut saa opettajilta sellasia hymynaamoja, joita sit ku saa enemmän ku muut yhen jakson aikana niin no en oo iha varma mitä tapahtuu. Ja niit hymynaamoja saa hyvistä teoista. En kyllä tiedä mistä koska en oo koskaan saanu sellasta. Jotenki aattelis et sais jos tarjoutuis vapaaehtoisesti viemään läppärivaunua tai jotain mutta siltikään ei. Ja sit se ku muut ei oikeestaan koskaan tee alotetta sillee. Mä ja mun kaveri ropetetaan (roolipelataan) nii se on aina minä joka kysyy "voitko ropee?" "Onko sulla hetki aikaa?" Ja jotenki sit jos oot kysyny saman päivän aikana samaa asiaa jo kolme kertaa nii ei sit enää viiti, vaikka haluiskin. Ja sit vaikka sanoo että "oon hereillä johonki yhtee asti" sillee hienovaraisesti vihjaa nii ei koskaa kuitenkaa saa toivomaansa reaktioo. Ja sit on vaa sellane olo et jos nyt viel kysyn nii sit se torjuu mut taas ja koska ei haluu tulla torjutuks nii sit ei ees kysy. Ja yleensä mä alota muutenki kaikki keskustelut ainoo saattaa olla jos joku haluu seuraa nii sit kyl kysytää. En sit tiiä mikä mussa on vikana. Välillä tuntuu et mä karkotan ihmisiä tehokkaammin ku hyttysmyrkky hyttysiä.
YOU ARE READING
Minä ja mieleni
RandomKaikkee hyvin turhaa hetken mielijohteesta kirjoitettuja pätkiä jotka jotenki kuvastaa mun elämää tai mun mieltä. Saatan kertoa ihan turhista asioista kuten miten on päivä mennyt jos on jotain ihmeellistä, mutta tule toki lukemaan ja selvittämään mi...