Luku 1

1K 27 1
                                    

Kävelin yksin Dublinin katuja. Kello lähestyy uhkaavasti kahdeksaa, jolloin minun pitäisi olla työvaatteet päällä kassalla. Olen siis Annabelle. Annabelle Winslet mutta kavereiden kesken vain Anna. Asun lähellä Dublinin keskustaa pienessä kaksiossa. Sain 19 vuotis syntymäpäivä lahjaksi pienen kissanpennun vanhammiltani jotka asuvat Mulingarissa jossa minäkin asuin ennen kuin muutin tänne Dubliniin. Omistan myös aivan ihanan kaksoisveljen joka pitää huolta ja auttaa. Käyn töissä pienessä kahvilassa arkisin.

Huomaan kellon olevan varttia vaille kahdeksan ja minulla alkaa olla kiire joten kävelen ripeämmin. Käännyn kulmasta josta pääsen nopeammin kahvilalle. Tuijotan jalkojani kun ne liikkuvat eteen päin ja samassa osun johonkin. Kaadun taakse päin ja nostan katseeni ylös. Ylhäältä minua katselee kauniit siniset silmät hätääntyneenä ja pahoittelevana. "Anteeksi kamalasti. En katsonut eteeni." Nuorukainen puhuu nopeasti kun auttaa minut ylös. "Ei haittaa, en minäkään eteeni katsonut." Totean hymyillen tuolle nuorelle miehelle. Tekoblondi nuori mies hymähtää ja jatkaa matkaansa ripeästi.

Päästyäni työpaikalle kiiruhdan takahuoneeseen vaihtamaan työvatteet päälle ja sitomaan hiukset ponnarille. Käyn avaamassa oven ja menen kaverini Saran viereen kassalle joka hymyilee pirteänä kuten aina ja hymy tarttuu minunkin huulille samalla kun ensimmäiset asiakkaat tulevat sisälle.

Kello on pian puoli neljä joka tarkoittaa että työvyoroni loppuu puolentunnin päästä. Seisomme Saran kanssa tiskillä kun ovi käy jälleen. "Katso! Tuo on Niall Horan One Directionista." Sara hihkaisee korvani juuresta. Vilkaisen poikaa ja huomaan hänessä jotain tuttua. Hän kävelee eteeni hymyillen. "Taas me näemme." hän toteaa hieman naurahtaen ja tunnistan sen nuoreksi mieheksi johon törmäsin aamulla."Aivan! No mitä saisi olla?" "Yksi kahvi ja kinkkupatonki, kiitos." kuulen vastauksen tuon tekoblondin suusta. "Selvä. Se tekisi 4,50 euroa" "Pidä loput." Mies hymähti kun ojensi viiden euron setelin. Hymyilin takaisin ja ojensin höyryävän kahvin ja patongin miehelle. "Hyvää päivän jatkoa" "Samoin" hän vastasi kunnes lähti pöytää kohden.

Kello on neljä ja työkaverini Ben ja Naomi saapuivat paikalle joka tarkoitti sitä että saan lähteä. Olin menossa takahuoneeseen Saran kanssa vaihtamaan vaatteita pois mutta jokin tarttui ranteeseeni. "Tuo komea poika tuijottaa sinua tuolla" Ben kuiskasi. Katsoin ja huomasin Niallin hymyilessä minulle. Virnistin Benille ja lähdin takahuoneeseen. Koko henkilökunta on mukava täällä ja olemme hyviä kavereita keskenään.

Nopean vaatteiden vaihdon jälkee astuin ulos kahvilan sivuovesta joka on tarkoitettu henkilökunnalle. Lähdin kävelemään kotia kohti kun kuulin huudon takanani: "Hei odota!" Kuului suloinen irkkuaksentilla varustettu ääni. Käännyin ympäri ja huomasin Niallin juoksemassa luokseni. Hymyilin ja jatkoin matkaa kun poika saavutti minut. "Mikä on nimesi?" Kuului hieman ujo ääni vierestäni. Katsoin poikaa hieman hämmästellen ennen kuin tajusin avata suuni. "Annabelle mutta minua kutsutaan yleensä vain Annaksi." "Kaunis nimi kauniilla naisella." Tunsin kuumotusta poskillani sillä en ole juurikaan tottunut kehuihin. Kävelimme hetken hiljaisuudella kunnes Niall avasi suunsa jälleen: "Olisiko mitenkään mahdollista tutustua sinuun?" Mietin hetken kunnes vastasin vakava ilme naamallani "On se kai mahdollista mutta en tiedä haluanko." Niall katsoi pettyneenä maahan kunnes purskahdin nauruun. Niall katsoi minua hämmästelen. "Tottakai haluan tutustua sinuun mitä oikein kuvittelit." Silloin Niallin hymy levisi hänen kasvoilleen. "Haluatko tulla minun luokseni vaikka teelle?" Kysyin sinisilmäiseltä epäröiden. Olin varma että hänen naamansa repeäisi jos hän hymyilisi vielä enemmän. "Se käy mainiosti." Niimpä jatkoimme matkaamme minun luokseni molemmat hymyillen.

Avasin kotini oven ja pian kissani Bea saapui eteiseen. Otimme kengät pois ja laitoimme takit naulakkoon ja suuntasimme kettiöön. Laitoin veden kiehumaan, otin kaksi mukia kaapista ja nostin tee pakkauksen pöydälle. "Haluatko jotain syötävää?" Kysyin Niallilta. Hän vain pyöritti päätänsä kieltymisen merkiksi. Kun vesi oli kiehunut kaadoin sitä molempiin kuppeihin ja nostin kupit pöydälle. Istuimme pöydän ääreen vastakkain ja latoimme teepussit kuppeihin veden sekaan. "Kerro jotain itsestäsi?" "Mitä haluat tietää?" Kysyin miehen alulta joka istui vastapäätäni. "Kaiken." Niall vastasi hymyillen ja hörppäsi höyryävää teetä. "Selvä. Nimi on Annabelle Winslet, olen 19 vuotias ja käyn töissä kahvilassa. Perheeseen kuuluu äiti, isä ja kaksois veli Anton. Minun äitini on suomalainen joten olen puoliksi suomalainen ja olen asunut Suomessa pari vuotta. Olen kuitenkin kotoisin Mulingarista jossa olen asunut suurimman osan elämästäni." Päätän tarinani ja juon hieman teetäni. "Mäkin olen kotoisin Mulingarista!" Niall hihkaisee innoissaan. "Kiva! Nyt sunkin pitää kertoa ittestäs." "Okei elikkäs nimi on Niall Horan niinkun varmaan tiiätkin jo ja ikää on 20 vuotta ja syyskuussa täytän 21. Mun perheeseen kuuluu äiti, isä ja isoveli Greg. Mun parhaat kaverit on Harry, Louis, Liam ja Zayn niinku arvata saattaa. Asun täällä Dublinissa ja Lontoossa jossa meillä on jätkien kansaa yhteinen kämppä." Niallin päätettyä kertomuksensa hymyni kohoaa kasvoilleni. "Kuulostaa mukavalta."

Loppu ilta meni mukavasti Niallin seurassa ja nauroimme paljon. Kun kello läheni yhdeksää Niallin piti lähteä. "Minulla oli tosi mukavaa kanssasi Niall. Tässä numeroni jos kaipaat seuraani joskus." Sanoin ja ojensin pienen lapun jossa luki numerosarja nimellä varustettuna. "Minullakin oli mukavaa ja lupaan lähettää viestiä. Kiitos" Sanoimme vielä heipat ja sitten Niall oli hävinnyt rappukäytävään.

Astelin suihkuun hymyillen ja avasin vesihanan. Pikaisen suihkun jälkeen syön iltapalaa ja kiiruhdan nukkumaan sillä aamulla on aikainen herätys.



// Tässä on eka luku nyt. En oo varma pituudesta koska kirjotan kaiken puhelimella. Kirjotusvirheitä saattaa olla. En tiiä miten julkasen lukuja mutta aattelin ainakin kerran viikossa. Kiitos ihan älyttömästi jos luitte ja kommentoikaa jotta pystyn parantamaan mun kirjotuksia!

More than perfect  N.H. (Finnish)Where stories live. Discover now