More than perfect N.H. (Finnish)

Luku 19

*Niallin näkökulma*

Heräsin uuteen aamuun virkeänä. Pomppasin heti pystyyn sillä halusin nähdä Annan niin pian kuin mahdollista. Vilkaisin nopeasti puhelimen kelloani joka näytti kahdeksaa. Puolijuosten menin kylpyhuoneeseen pyyhkeeni kanssa. Avasin suihkun ja odotin sen lämpenevän sopivaksi. Heitin boxerini pyykkikoriin ja astuin suihkun alle. Kastelin itseni nopeasti ja levitin shampoota hiuksiini. Huuhtelin sen pois ja otin käteeni suihkugeelini. Pesin sillä itseni nopeasti mutta jäin hetkeksi seisomaan vielä suihkun alle. Kun olin valmis sammutin hanan ja astuin ulos suihkukopista. Otin pyyhkeen käteeni ja kuivasin sillä nopeasti kroppaani sekä hiuksia. Sen jälkeen kiedoin pyyhkeen vyötärölleni ja lähdin takaisin huoneeseeni. Kipitin laukulleni ja pengoin sieltä boxerit, sukat, valkoisen t-paidan sekä harmaat shortsit. Heitin pyyhkeen sängylle josta nostaisin sen kyllä kuivumaan kohta. Vedin boxerit jalkaan ja siihen päälle heti shortsit. Vedin vielä paidan pääni ja sukat jalkaani ja olin valmis. Hiukset kyllä kuivuisivat pian. Otin pyyhkeen käteeni ja heitin sen oven päälle kuivumaan samalla kun kävelin ovesta ulos. Hyppelehdin rappuset alas ja kipitin keittiöön jossa istuivat isä, äiti sekä Theo.

"Huomenta!" isä sanoi pirteänä. Sanoin huomenet takaisin ja otin jääkaapista jugurtin. Nostin sen pöydälle lusikan kera ja aloin tekemään vielä leipää. Valmiin leivän kanssa istuin pöydän ääreen mutustelemaan sitä.

"Mitä ajattelitte tehdä tänään?" äiti kysyi. Nielaisin nopeasti leipäpalaseni alas kurkusta.

"Kierrellään vähän ja hengaillaan tuttujen kanssa", sanoin mutta jatkoin vielä, "Oisko teillä ollu mitään suunnitelmia?"

"Ei meillä mitään ihmeempiä. Käydään varmaankin jossain Theon kanssa mutta aikalailla täällä menee päivä", äiti selitti. Nyökytin vain päätäni avatessani jugurttipurkkia. Aloin lapioimaan sitä suuhuni. Kun olin valmis heitin roskat roskikseen ja lusikan laitoin pesukoneeseen. Juoksin nopeasti yläkertaan huoneeseeni ja otin sieltä mukaani aurinkolasit, lippiksen, lompakon ja puhelimen. Lippiksen ja aurinkolasit laitoin heti päähän mutta lompakko ja puhelin menivät taskuuni. Juoksin eteiseen laittamaan kenkiä jalkaan. Otin vielä lipaston päältä avaimeni mukaan.

"Mä lähden Annan luokse", huusin odottaen vastausta.

"Selvä. Sano terveisiä", kuulin äidin vastauksen. Avasin oven ja astuin ulos laittaen oven takaisin kiinni. Juoksin autolleni ja istuin kuskin paikalle niin kuin aina. Lähdin ajamaan Annan vanhempien talolle jossa Anna majailisi muutaman päivän.

"Hei Niall! Anna nukkuu vielä mutta saat kyllä mennä herättämään sen jo. Onhan kellokin jo yli yhdeksän", Mari, Annan äiti sanoi kun avasi oven.

"Selvä. Kiitos", sanoin ja potkin kengät jalastani. Lähdin hymyillen hyppelehtimään yläkertaan.

"Moi", kuulin Antonin äänen edestäni. Hymyillen vain heilautin kättäni ja jatkoin matkaa Annan ovelle. Avasin oven niin hiljaa kun pystyin ja astuin sisään huoneeseen. Jätin oven ihan raolleen jotta siitä ei kuuluisi ääntä. Hipsuttelin Annan sängyn viereen. Tuijotin hetken tuon kauniita meikittömiä kasvoja. Kiersin sängyn toiselle puolelle ja nostin peittoa varovasti. Menin varovasti makaamaan Annan viereen ja kiedoin käteni tuon ympärille. Aloin suukottamaan tuon niskaa. Yhtäkkiä hän kääntyi ympäri räväyttäen silmät auki.

"Jumalauta Niall mä pelästyin!" Anna huudahti. Naurahdin pienesti ja suutelin tuon täydellisiä huulia.

"Mun oli pakko päästä sun viereen ku nukuit niin rauhallisesti", sanoin hymyillen. Puristin tuota enemmän itseäni vasten.

"Paljonko kello on?" Anna mutisi rintaani vasten.

"Vähän yli yhdeksän", vastasin. Silitin hänen pehmeitä hiuksiaan.