Sofia Treuz on veljensä kanssa Rukalla viettämässä lomaa, kun Sofia tapaa Matthewn. Matthew on rämäpää ja adrenaliinin koukussa eli yllättävistä aktiviteeteista ei ole Sofian lomalla pulaa. Mitä käy kun rauhaa rakastava tyttö tapaa villin ja kuuman...
Herään sarastavaan auringon valoon joka änkesi huoneeseen verhon takaa. Kiroan itseäni kun en jaksanut laittaa illalla verhoja tiukemmin kiinni. Pyörin pari kertaa sängyn laidasta laitaan ennen kuin nousen. Noustessani tunnen kuinka jalkani ovat kipeät eilisen laskemisen ansiosta. Siirryn peilin eteen ja pöllyttän valmiiksi sinne tänne sijoittavia hiuksia. Kävelen kuolleen näköisenä keittiöön, jossa Milo on syömässä aamupalaa. " Good morning starshine, the earth says hello!" hän huudahtaa " Miks helevetissä oot aina noin kauheen pirtee aamusin" kysyn näyttäessäni keski sormea hänelle. " Mä vaan ny oon tämmöne, jos et kestä nii ole hyvä ja ota matkalaukkus ja eti ittelles oma koti sillan alta." Milo sanoo naurahtaessaan. Pyöräytän silmiäni ja menen kaatamaan kuppiini kahvia, jota tarvitsen todella paljon. Avaan myös jääkaapin, jonka sisältö on tyhjää täynnä lukuun ottamatta voi rasiaa ja paria proteiini patukkaa. " Mitä voisin syyä ku jääkaappi on tyhjää täynnä?" Kysyn " Porridge, sitä saat ainakin". Milo vastaa " Ei aina jaksais samaa kuraa syyä mut pakko se on sit, mut tänään käyään sit kaupassa." Sanon osoittaessa häntä lusikalla. " Mennää heti rinteen jälkeen. Alan ite valumaan sinne päin pikkuhiljaa et syö nopee ja tuu messiin. Ollaan Matiaksen kanssa taas parkeilla" Milo huikkaa kävellessäni ohitseni. Laitan itselleni puuroannoksen valmiiksi ja syön sen.
Pääsen nopeasti Milon perään mäkeen. Hyppään taas kondoolihissiin ja liu'un sillä ylös asti. Tänään on selkeästi vähän sumuisempi päivä, joten laseista on paljon apua. Lähden tästä suoraa laskemaan parkeille päin ja pääsen aika mukavalla nopeudella sinne. Nään myös sivusilmällä kun joku lapsi kaatuu ja alkaa itkemään. En pysty pidätellä nauruani joten purskahdan nauruun kesken laskua ja kaadun itsekin. " Ei kai sattunut pahasti?" Kuulen jonkun huutavan. " Ei sattunut, kiitos kysymästä." Huikkaan takaisin. Se joku on Matthewn isä. Hän laskee luokseni. " Ai moi Sofia! Ootko varma ettei sattunut?" Hän toistaa. " Ei sattunut" sanon hymyilessäni noustessani ylös, mutta polveeni kyllä pistää joten vaihdan hymyn irvistykseen. " Näyttää kyllä että sattuu tule meidän mökille se on aivan tuossa vieressä." Hän ehdottaa " En halua olla vaivaksi" " Tule vaan seuraa perässäni" Hän sanoo viittoen minua seuraamaan. Lähden seuraamaan häntä pienesti irvistäen.
Päästään heidän mökille ja se on aivan jäätävän iso. Sisältä se on valkoinen ja marmorinen. Kaikki näyttää puhtaalle ja uudelta. " Perille päästiin hengissä. Mee lepäämään yläkertaan. Siel on vieras huone heti eka oikealla. Tuon kohta sulle Buranaa tai Panadoolia." Hän neuvoo Lähden kiipeämään portaita ylös päin samalla kun katselen perheen lasten vauva kuvia. Mattin tunnistaa heti hänen vaaleiden hiustensa ansiosta. Hän oli söpö jo vauvana.
Päästyäni ylös käännyn oikealle ja avaan oven. Huoneesta löytyy iso ikkuna, kirjoitus pöytä, kirjahylly, video tykki, vaatehuone ja iso pehmeän näköinen sänky. Kävelen huonetta ympäri ja ihastelen kaikkea mitä sieltä löytyy. Kirjahyllystä bongaan kaikki Harry Potterit ja Nälkäpelit. Olen istumassa sängylle ennen kuin huomaan että siinä nukkuu joku. Se on tietenkin Matthew. Hän on sikeässä unessa tyynyjen ja peittojen keskellä. Hän on niin rauhallisen ja viattoman näköinen, joten otan kuvan hänestä.
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Olin tietenkin unohtanut laittaa kuvan otto äänen pois päältä, joten Matt takuulla heräsi siihen ääneen. Jähmetyn paikoilleni, kun hän alkoi pyöriä. " Toivo mee helevettii mun huoneesta. Tää ei oo edelleenkään mikään eläintarha, jonne tullaan ottaa kuvia." Matt sanoi aamuisen käheällä äänellä. Seison hiljaa tajutessani, että käännyin vasemmalle oikean sijasta. Kun en vastannut mitää Mattin kysymykseen hän avaa silmänsä ja säikähtää. " MITÄ VITTUA SÄ TEET JA MIKS OTAT TAAS KUVIA MUSTA!?!?!" Hän huutaa " Anteeks mulla meni vähän oikee ja vasen sekasin" äännähdän. " Mut miks otat kuvia musta!?" " Tuli vaan mieleen et otan" vastaan " Onpa hyvä selitys ja miks oot alunperinkään täällä?" Hän kysyy " Kaaduin mäessä ja sun iskä oli siinä vieressä nii se kutsu mut tänne. Mun polveen sattuu ihan saatanasti ja en jaksanu rupee väittää vastaan nii tulin sit tänne." Sanahdin ja epähuomiossa laitoin painon sille kipeämmälle polvelle, joten se aiheutti ruman virnistyksen. " Anna anteeks. Mun ei ois pitäny huutaa sulle." Hän sanoo ja nousee sängystä halaamaan minua. Hänellä on vain bokserit jalassa, joten hänen ihonsa lämpö ottaa minut hellästi vastaan. Hän ohjaa minut sängyllensä makaamaan. Hänen lakanansa tuoksuvat aivan hänelle itselleen ja hänen patjansa on todella pehmeä. Huomaan kun uppoan sen pehmeyteen. Matt kävelee vaatehuoneeseensa ja tulee parin minuutin päästä ulos harmaassa college paidassa ja harmaissa verkkareissa. Hän kömpii viereeni sänkyyn ja ottaa minut siinä tiukkaan syleilyyn. " Sano vain jos haluat mun menevän pois tai jotain muuta" hän kuiskaa leikkiessään hiuksillani. " Oo siinä vaan. Mulle tulee turvallinen olo kun oot siin. Ja muuten mistä oot tän patjan hankkinu? Tartten ite samanlaisen, kun tuntuu aivan sille et makais pilvissä." Kuiskaan Hän hymähtää ja vastaa: "En oikein tiedä tää on ollu aina täällä" Nyökkään rauhallisesti ja nukahdan hänen syliinsä.
Sain valmiiks tän kappaleen näköjään aikataulun mukaisesti valmiiks :).
