~SUMMER IN CALIFORNIA~

~ISÄ ON NYT VAIN TUOLLAINEN~

Mussutan leipää pöydässä ja juttelen samalla Sennille facetimea.
On ihana nähdä tuon hymyilevät kasvot pitkästä aikaa.

"Sit ku tuun Suomeen takas niin mä lupaan, että tehdään jotain hauskaa!" Kerron kaverilleni syöden loputkin leivästä.

"Juu. Mutta mun täytyy lopettaa. Heippa!" Senni sanoo ja tytön hymyilevä, mutta väsynyt naama katoaa ruudulta.

"Noh mitäs ajattelit tehdä tänään?" Äiti kysyy kun tulee viereeni istumaan.
Kohautan olkiani ja lasken astiat tiskialtaaseen.

"Ajattelin... siis minä ja Jenny ajattelimme, että pyytäisit Jackin syömään meille tänään. Jessie ja Max tulevat myös.." äiti sanoo ja katsoo minua toiveikkaana.

"No... voinhan mä sitä kysyä..." vastaan.
Tästä ei seuraa hyvää.
Kun äiti ja Jenny päästetään samaan pöytään ei tule yhtään hiljaista hetkeä.
Pahinta on se, että tulen haluamaan vajota maanalle useampaan otteeseen.

"Hienoa. Laitamme hyvää ruokaa!" Äiti intoilee.
"Nyt voimme tutustua isäsi ja Jennyn perheen kanssa Jackiin paremmin." Äiti jatkaa.
Naurahdan kiusaantuneena ja hymyilen teennäisesti.
En ole yhtään innoissani.
Otan puhelimen pöydältä ja etsin whatsappista Jackin ja minun keskustelun.

Sara: äiti kutsu sut syömään tänne mun tädille. Jess ja Max tulee kuulemma kans..

Jack: kiva. Kyl mä voin tulla

Sara: jos tuut vaikka neljän jälkeen?

Jack: sovittu ;)

Laitan puhelimen syrjään ja alan makoilemaan sohvalla.
Jessien pää putkahtaa esiin portaikosta ja kävelee sohvalle.

"Jess muista se illallinen tänään"", Jenny muistuttaa ja tulee olohuoneeseen työvaatteissa.
"On tosi mukava tutustua myös Saran poikakaveriin", hän sanoo hymyillen. Hymyilen tädilleni takaisin ja hän lähtee eteiseen.

"Sara... miten sun ja Jackin käy kun palaat Suomeen?" Jess kysyy.
Kohautan olkapäitäni.

"En mä ole sitä ajatellut", mumisen ja vilkaisen serkkuani.

"Sun kannattais ajatella. Oot täällä enää hetken ja palaat varmaan vasta ensi kesänä", Jessie sanoo ja lähtee keittiöön hakemaan aamiaista. Hän on oikeassa. Minun pitäisi alkaa ajattelemaan mitä käy kun palaan Suomeen...

Kello läheni neljää ja äiti valmisti ruokaa Jennyn kanssa. Minä ja Jess taas olimme valmiita ja juttelimme hänen huoneessa.
Olen pukenut päälleni vaaleat farkut, valkoisen paidan, jossa on kaulus ja valkoiset sukat. Hiukseni ovat kiinni yhdellä ponnarilla ja suoristetut.

Istun sohvalla ja odotan Jackia.
Max on tullut jo hetki sitten, mutta Jack oli tulossa kun viimeksi soitin hänelle.
Huokaisen helpotuksesta kun ovikello soi ja nousen sohvalta avaamaan sen. Oven takana seisoo juuri tuo ruskeatukkainen poika, jota odottelin. Jackilla oli sininen kauluspaita, josta hän on käärinyt hihat. Jalassa mustat farkut ja hiukset tuttuun tapaan pörrössä. Otan poikaa kädestä kiinni ja kävelemme keittiöön.
Kaikki paitsi me istuvat jo pöydässä.

"Istukaa alas", Jenny sanoo naurahtaen ja virnistää minulle.
Hymyilen takaisin ja istun vapaalle paikalle Jackin viereen.

"No... Jack mitä sä harrastat?" Jenny kysyy kiinnostuneena.
Vilkaisen Jackia, joka nielaisee loput ruuat kurkustaan alas.

"Mä soitan kitaraa ja pelaan koripalloa", hän sanoo ja hymyilee. Jenny nyökyttelee vaikuttuneena.

"Kauanko sä oot soittanut kitaraa? Tai pelannut koripalloa?" Tällä kertaa isä kysyy Jackilta hieman ärtyneesti

"Oon soittanut pienestä asti ja pelannut viisi vuotta", Jack vastaa nielaisten. Häntä jännittää varmasti puhua isälle sen viime kerran jälkeen.

Ruuan jälkeen saatoin Jackin ovelle, sillä hänen pitää lähteä.
Katsomme toisiamme hetken ja hymyilemme.

"Kiitos", Jack sanoo lopulta. Astun kunnolla ulos ja suljen oven perässäni.

"Mistä?" Kysyn naurahtaen ja nojaudun oveen.

"Siitä että kutsuit mut, vaikka tiesit etten tule isäsi kanssa toimeen kovin hyvin...", hän sanoo nolona. Kävelen lähemmän häntä ja otan Jackia käsistä kiinni.

"Isä on nyt vaan vähän tuollainen. Kun häneen tutustuu hän on oikeasti mukava", kerron.
Jack naurahtaa ja nyökkää.

"Kyllä mä uskon sen", hän sanoo ja kietoo kätensä lantiolleni. Kasvomme lähestyvät toisiaan, mutta rikon välimatkan suukottamalla Jackia.
Hän naurahtaa ja suukottaa päälakeani ennen kun irtaannumme. Jack pistää kypärän päähäsä ja kävelee skootteriaan kohti.

"Nähdään!", hän huutaa perään ennen kun ajaa pois pihasta. Hymyilen ja jään katsomaan hänen peräänsä hetkeksi ennen kun menen taas sisälle...

No niin tässä olis uutta lukua :D pahoittelen virheitä, jos niitä nyt tuolta tekstistä sattuu löytymään:)
Votettakaa ja kommentoikaa jos piditte luvusta.
Jatkosta sen verran, että muutama luku tulee vielä ennen loppua :)