Emotions

kuudes luku

Olen ollut viikon tässä koulussa ja olen saanut ihan mahtavia kavereita ja alan tunnistamaan osan jo nimeltä ja tiedän ketkä ovat samoilla kursseilla kun minä.

Olen tutustunut paremmin sebastianiin ja olen viettänyt yllättävän paljon aikaa hänen kanssaan.
Uusi paras ystäväni on mahtava, ja se on mahtavaa että pystyn luottamaan häneen.

On ollun kiva huomata että micaelkin on löytänyt kavereita ja on tutustunut osaan minunkin kavereista ja vielä serenaankin ja tuntuu kun molemmat tykkäisivät toisistaan. Mietin ristiriitaisesti mitä tapahtuu kun ryhdyn kehittymään koska toivon että minusta ei tule kierteliä niinkuin osa vampyyreista vaan että pystyisin asumaan samassa paikassa ja voisin rakastua.

En tiedä miksi halusisin rakastua kun en edes tiedä siitä mitään ja kun en oikein usko siihen.

Olen tehnyt sebastianin kans sellaista kysymys juttua pari päivää ja se tuntuu aika kivalta.

Tänään

"Minne sä haluaisit matkustaa?" Sebastian kysyi

Mietin hetin hetken ennen kun vastasin
"Haluisin kiivetä Mount everestille" sanoin hiukan nolostuneena koska se on hiukan mohdotonta

"Mäkin halusin pienenä koska se vaikutti silloin mahdottomalta mut ois kai se vieläki mahtavaa varsinki ku ois mukavaa matkaseuraa." Hän selosti kokoajan kasvoilla vino hymy ja se jäi mietityttämään tarkoittiko hän että me lähdettäisiin yhdessä.

Pari tuntia meni nopeasti ja kun menimme syömään (minä ja sebastian) katseita suuntautui meihin

"Miksi meitä tuijotetaan näin?" Kysyin koska se vähän hermostutti

"En tiiä, koska me ei olla ennen liikuttu yhessä oisko?"

Jäin miettimään sitä mitä hän sanoi ja huomasin että vastaan tuli jo serena, kelly,jessica ja ihmetykseksi micael

Katsoin hetken micaelia koska hänessä oli jotain outoa. Aaha hänellä on silmä musta. Katsoi häntä suu auki.

"Älä kato mua noin" sanoi micael

"Miks en kattois ja mitä sä ylipäätään oot tehny?" Melkein huusin koska osasin arvata mitä tästä kotona sanottaisiin.
Sisälläni kiehui.

"Me löydettiin micael tappelemassa jonkun kans ja otettiin toi mukaan kun arvattiin että teillä ois puhuttavaa kun sä näkisit tän ja aateltiin että sulla ois hyvä tietää" sanoi serena

"Kiitos" sanoin väläyttäen hänelle pienen hymyn

"Ja sä saat kertoo tästä ite kotona äidille koska mä en haluu sekaantuu tähän."

"No kiitos vaan mutta mennäänkö jo syömään" kaikki oli hiljaa micaelin kysymyksestä.

Menimme syömään ja silloin näin hänet. Maya Greyn. Hän oli kaunis mutta mietin missä hän oli ollut nämä päivät.

Maya käveli suoraan meidän pöytää kohti ja kun istuin sebastianin viedessä maya tunki melkein peppunsa naamaani kun kumartui suutelemaan sebastiania. Kun katsoin muita kaikkien ilmeet näyttivät siltä ettei kukaan tykännyt hänestä.

"Hei muru" sanoi maya imelästi

Minua rupesi kuvottamaan niin kun ensin toisen perä melkein suussa ja nyt kaikki tuo imelyys tuossa tytössä.

Nousin pöydästä ja lähdin ainoat jotka katsoivat lähtöäni olivat serena ja micael ja huomasin vielä että he katsoivat toisiaan.

Vaikkaen uskonut rakkauteen en myöskään ymmärtänyt sitä.
Rakkaudessa tulee aina ongelmia ja muuta ei siinä muuta ole kun imeliä sanoja jotka eivät edes ole totta.

Suuntasin suoraan ulos koska minua rupesi pyörryttämään.