Hento kukkanen

491 47 7
                                    

Olit kaunis, kuin hento kukkanen,

Mutta se kukkanen, se oli nupussa,

Istuit yksin nurkassasi,

Aivan omissa maailmoissasi,

Kerran satuin sinut huomaamaan,

Ja halusin nuppusi saada aukeamaan,

Tulin luoksesi,

Sinulle puhuin,

Ensin yksin vain,

Kunnes aloit minulle vastaamaan,

Hitaasti nuppusi avautui,

Sisimpäsi minulle näytit,

Salaisuutesi minulle kerroit,

Minuun liikaa luotit,

Sinun ei olisi kannattanut,

Varjelluimman salaisuutesi muille lipsautin,

Sinua haukuttiin, lyötiin, tönittiin,

Ihan yksin jätettiin,

Minullekaan et enää suostunut puhumaan,

Lopulta et enää kestänyt,

Terälehtesi tippuivat yksi kerrallaan,

Ja kaunis vartesi kuihtui kerrassaan,

Yhtäkkiä olit poissa,

Niinkuin sinua ei olisi koskaan ollutkaan,

Mutta minä en tule sinua koskaan unohtamaan.

Kyynelten helminauhaWhere stories live. Discover now