Säälittävä ja suloinen

17 0 0
                                    

Blaine odottaa elokuvateatterin edessä. Hän pitelee kädessään kahta lippua Mouling Rogeen, joka esitetään isossa salissa varttia vaille kahdeksan. Kello on puoli kahdeksan.

Tänään Blainellä on yllään pilkullinen kauluspaita ja keltaiset housut, jotka sopivat yhteen Blainen keltaisen kaulassa olevaan rusettiin.

Pian Blaine näkee Kurtin kävelevän tien yli. Hänellä on yllään musta kauluspaita, josta on pari ylimmäistä nappia auki ja hän on kietonut kaulaansa mustan huvin, jossa on valkoisia kuviota. Housut ovat siniset ja niissä on valkoinen vyö. Kurt on tyylikäs, siitä ei voi kiistellä.

"Näytät hyvältä", Blaine kehuu, kun Kurt kävelee hänen luokseen. Kurt naurahtaa ja katsoo Blainen asuvalintaa.

"Nyt et näytä tontulta."

Blaine nauraa. "Mitä?"

"Punainen ja vihreä. Kahvilassa? Ei hyvä yhdistelmä", Kurt selittää kommenttia.

"Vihje huomioitu", Blaine sanoo pudistellen päätään.

Kurt nauraa hetken ja astelee lippukodulle. "Käyn ostaa lipun."

"Älä", Blaine huudahtaa ja näyttää kahta lippua. "Pidin jo huolen siitä."

"Oi, okei", Kurt hymähtää hämmästynyt ilme naamallaan. "No herrasmies maksaa aina ensimmäisillä treffeillä."

"Onko nämä treffit?" Blaine saa Kurtin punastumaan.

"On?" Kurt sanoo kysyvään sävyyn venyttäen N-kirjainta.

"On."

"Saanko edes ostaa meille popparit ja kokikset?" Kurt kysyy, kun puna laskee hänen suloisilta pyöreiltä poskiltaan. Ei, ei ne ole suloiset Blainen mielestä. Kai...?

"En pahastuisi."

͠ ͠ ͠ ͠ ͠

Pojat istuvat yhdessä näytössalissa paikoilleen popcornit ja Coca Cola- tölkit käsissään. Heidän paikkansa ovat keskellä teatteria.

"Hyvät paikat", Kurt toteaa, ennen kuin istuu tuolilleen.

"Totta."

"Miksi pyysit mua kattoo sun kaa tän leffan?" Kurt kysyy hiljaa.

"Häh?"

"Miksi?" Kurt kysyy uudestaan.

Blaine miettii hetken. "Noh..." Koska hullu poikaystäväni kysyi vietellä sinut ja tehdä elämästäsi helvettiä ei sopinut vastaukseksi. "Oon nähnyt sut monta kertaa kahvilassa ja vaikutit mukavalta."

"Mä en muista sua. Sori."

"Ei se haittaa. En koskaan uskaltanut tulla tilaamaan mitään, kun sä olit kassalla", Blaine keksii valheen, jonka toivoo tekevän Kurtiin vaikutuksen.

"Satut olemaan yhtä aikaa niin säälittävä ja suloinen. Miten?" Kurt ihmettelee ja saa Blainen nauramaan.

"No niin, ollaan nyt hiljaa. Elokuva alkaa."

͠ ͠ ͠ ͠ ͠

Elokuva loppui, ja Blaine oli Kurtin kanssa elokuvateatterin ulkopuolella. Kurtin silmissä on yhä kyyneleitä.

"Miksi sä itket vielä?" Blaine kysyy Kurtilta.

"Come What May. Se kappale on kultaa, se saa mut niin liikuttuneeksi, joka ikinen kerta."

"Miksi?" Blaine esittää toisen kysymyksen.

"Koska mulla ei oo ketään, jota rakastaa; tulipa mitä tahansa", Kurt sanoo hiljaa katsellen maata.

Blaine nielaisee. "Olet tosi suloinen, tosin, oon pettynyt, ettei sulla ole sun virtaheporintaneulaa. Se on kultaa." Kurt nauraa Blainen sanoille.

"Mun on parasta ehkä nyt mennä", Blaine sanoo vaivautuneena.

"Okei", Kurt sanoo ja katselee Blainea.

"Halataanko?" Blaine naurahtaa hermostuneesti.

"Mikäs siinä", Kurt kohauttaa olkapäätään ja halaa tuota. "Mulla oli tosi hauskaa."

"Niin mullakin." Blaine antaa vielä suukon Kurtin poskelle. Suloiselle poskelle, vaikkei Blaine sen suloisuutta haluakkaan myöntää. Miksi hänestä tuntuu, että hänellä oli oikeasti hauskaa?

"Nähdään", Kurt sanoo, heilauttaen kättään ja lähtee kävelemään pois. Niin tekee myös Blaine, vaikkakin hän kääntyy vielä katsomaan Kurtin perään ja näkee Kurtin tekevän samoin.

Come What May (klaine fanfic in finnish)Donde viven las historias. Descúbrelo ahora